Euroopan patenttisopimus ja Suomen jäsenyyden aiheuttamat vaikutukset patenttialaan

Abstract

Tutkielmassa perehdytään 1970-luvulla solmittuun Euroopan patenttisopimukseen (EPC), sen avulla saavutettuihin parannuksiin patentinhakuprosessissa sekä sopimuksen myötä tapahtuneeseen patenttioikeuden yhtenäistämiseen Euroopassa. Euroopan patenttisopimuksella luotiin yhtenäinen patenttien myöntämismenettely, jonka myötä patentinhakija voi yhdellä hakemuksella saada patentin useaan sopimusvaltioon. Sopimuksella luotiin myös Euroopan patenttivirasto (EPO), joka käsittelee ja tutkii patenttihakemukset sekä myöntää eurooppapatentit hakemuksessa nimettyihin jäsenvaltioihin. Myöntämisen jälkeen patenttien oikeusvaikutukset määräytyvät kuitenkin edelleen kunkin jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaan.

Suomi liittyi EPC:hen 1.3.1996. Siitä lähtien EPO on voinut myöntää eurooppapatentteja myös Suomea koskevana. EPC:n ja eurooppapatentin teoreettisen tarkastelun lisäksi työssä on tutkittu Suomen liittymistä järjestelmään sekä selvitetty haastatteluiden avulla EPC-jäsenyyden aiheuttamia vaikutuksia Suomen patenttialaan. Tarkastelun kohteena on ollut Patentti- ja rekisterihallitus, patenttiasiamiesten ammattikunta sekä teollisuusyritykset. Tutkimuksessa tuodaan esille myös jo kauan prosessissa ollut EU:n yhteisöpatenttijärjestelmä, joka voimaantullessaan yhtenäistäisi myös patenttien oikeusvaikutukset unionin alueella.

Tutkimuksessa on havaittu, että EPC:n mukainen yhtenäinen patenttien myöntämismenettely on käyttäjien keskuudessa erittäin suosittu ja sillä yksinkertaistetaan patentinhakuprosessissa sekä samalla aikaansaadaan merkittäviä kustannussäästöjä. Ongelmana järjestelmässä on kuitenkin muun muassa käsittelyprosessin hitaus sekä jäsenvaltioiden edustajien eroavat mielipiteet järjestelmän kehittämisestä. Suomen jäsenyyden osalta voidaan todeta, että liittymisen vaikutukset eivät olleet niin negatiivisia kuin ennen jäsenyyttä pelättiin. Ulkomaisten hakemusten määrän laskiessa Suomen patenttiviraston ja asiamiesten työtehtävät vähenivät, jäsenyyden myötä tilalle on kuitenkin tullut uusia työtehtäviä. Myös kotimaisten hakijoiden patentointiaktiivisuus on lisännyt työmäärää. Teollisuusyrityksille EPC-jäsenyys ei lopulta aiheuttanut merkittäviä muutoksia.