Materiaalinohjauksen toteuttaminen asennuspisteelle uudessa tuotantolaitoksessa

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena on luoda ehdotus, miten materiaalinohjaus asennuspisteelle tulisi toteuttaa uudessa tuotatolaitoksessa. Tavoitteena on määrittää miten puskurivarastoon kerätyt materiaalit tulisi ohjata asennuspisteelle, miten pienmateriaalit tulisi asetella tuotantoon ja millaisilla toimitusyksiköillä materiaalien toimittaminen puskurivarastosta asennuspisteelle tulisi toteuttaa. Tutkielmassa pyritään luomaan lukijalle ymmärrys nykyisen tuotantolaitoksen toiminnasta sekä uuteen tuotantolaitoksiin liittyvistä vaatimuksista. Teoreettisessa osuudessa lukijalle rakentuu kuva tuotannon toiminnasta ja ymmärrys materiaalinohjauksen, simuloinnin ja laadun merkityksestä tuotannon suunnittelussa. Tutkimuksessa on käytetty kolmea menetelmää, joista tärkein on visuaalinen simulaatio tuotannon materiaalivirroista, jolla on tarkoituksena luoda ymmärrys materiaalien täydennykseen kuluvasta ajasta. Toinen menetelmä on toteutettu haastatteluina, joiden pohjalta on tarkoitus ymmärtää, millaisia pienmateriaaleihin liittyvät osastokohtaiset tarpeet uudessa tuotantolaitoksessa ovat. Kolmannessa menetelmässä tutkitaan, minkä kokoinen lavaratkaisu tukisi parhaiten EUR-lavan ylittävien materiaalien kuljettamista. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että materiaalinohjaus tulisi toteuttaa manuaalisena imuohjauksena lava kerrallaan. Tällöin materiaalivirrat säilyisivät Lean Six Sigman mukaisesti ohuina ja tuotannon toiminnassa voitaisiin ylläpitää joustavuutta ja kykyä reagoida muutoksiin. Tutkimuksessa luodaan ymmärrys, millaisia vaatimuksia ehdotettu materiaalinohjauksen käyttöönotto aiheuttaa. Tutkimustulosten perusteella annetaan ehdotus käyttöön otettavasta lavaratkaisusta sekä suuntaviivat pienmateriaalien asettelulle.