Vapaaehtoistyön johtajat : Vapaaehtoistyöntekijöiden näkemyksiä johtajiensa rooleista ja johtamistyyleistä vapaaehtoistyön johtamisessa.

Abstract

Tämä tutkielma käsittelee vapaaehtoistyön johtamisen ilmiöitä vapaaehtoistyöntekijän näkökulmasta katsottuna. Tutkielman tekee mielenkiintoiseksi itse vapaaehtoistyön luonne, jossa työntekijä suorittaa vastikkeettomasti hänelle annettuja tehtäviä, mutta usein johdetusti palkatun työntekijän tapaan. Useilla ihmisillä on halu tehdä työtä muiden ihmisten tai yhteisöjen hyväksi ilman vastiketta. Vapaaehtoistyön jatkuvuus on täten riippuvainen ihmisten halusta tehdä vapaaehtoistyötä, mutta myös tavasta johtaa sitä. Vaikka vapaaehtoistyön kohteena olevien ihmisten määrä joissain tapauksissa vähenee, ei vapaaehtoistyön tarve kuitenkaan kokonaan poistu. Tutkielma keskittyy selvittä-mään, millaisessa roolissa vapaaehtoistyöntekijät lähijohtajansa näkevät, miten lähijohto toimii ja millaisia vaikutuksia heillä on itse vapaaehtoistyöntekijöihin. Tutkielmassa nousee esiin myös vapaaehtoistyöntekijöiden käsitys organisaationsa koosta ja olemuksesta. Tutkimuskysymyksiksi valikoituivat: Millaisena vapaaehtoistyöntekijä näkee johdon roolin vapaaehtoisorganisaation johtajana, sekä minkälaisia konkreettisia toimintatapoja vapaaehtoistyöntekijä näkee johtajiensa tavoissa toimia organisaationsa johdossa.

Tutkimuksen teoria perustuu Mintzbergin tutkimuksessa esittämien johtamistyylien ympärille, mitä vasten tutkielman tuloksia peilataan. Johtamistyylit vaikuttavat vapaaehtoistyöntekijöiden motivaatioon suorittaa vapaaehtoistyötään. Tutkielma suoritettiin laadullisen tutkimuksen periaattein ja materiaali tutkielmaan kerättiin kevään 2019 aikana. Haastateltavia oli kaikkiaan seitsemän henkilöä, jotka toimivat vapaaehtoistyössä maantieteellisesti eri alueilla ja edustaen erilaisia vapaaehtoistyön lajeja.

Tulokset osoittavat haastateltujen vapaaehtoistyöntekijöiden näkevän esimiehensä pääosin yhteydenpitäjän sekä tiedonlevittäjän tehtävärooleissa. Näkemykset perustuvat vapaaehtoistyöntekijöiden omiin käsityksiin esimiehen työnkuvasta ja vuorovaikutuksesta vapaaehtoistyöntekijän sekä esimiehen välillä. Tutkielman tulokset myös osoittavat vapaaehtoistyöntekijöiden toimivan usein omien, omaisten tai lähipiirin intressien ajamana. Vapaaehtoistyön aloittamisen kannustimena on toiminut läheisten tai sukulaisten tilanne sekä yhteiskunnassa selkeästi nähtävissä oleva avuntarve. Tutkielman tuloksista on myös pääteltävissä, että vapaaehtoistyö saa alkunsa myös tilanteista, joissa yhteiskunnalla ei ole suoranaisesti tarjolla vapaaehtoistyöntekijän suorittamia palveluita verovaroin toteutettuna tai edes maksullisena palveluna saatavilla. Tulokset kertovat lisäksi vapaaehtois-työntekijöiden tuntevan organisaatiotaan pintapuolisesti, käsittäen usein vain lähijohdon sekä muutamia muita samassa organisaatiossa toimivia henkilöitä. Vapaaehtoistyöntekijät toimivat tutkielman tulosten mukaan myös usein hyvin itsenäisesti, sekä laajasti sen sidosryhmien välisissä tehtävissä organisaation hyväksi. Tähän vaikuttaa tutkielman mukaan johtajan rooli, näkyvyys ja osallistuminen vapaaehtoisorganisaation johtamiseen sekä toiminnan järjestämiseen. Tutkielman sivutuotteena saadut tulokset kertovat, että vapaaehtoistyöntekijät suorittavat edelleen palveluitaan ihmisille, vaikka motivaatio vaihtelee johtamistyylien sekä johtamisroolien tuomien ilmiöiden mukaan.