Taantuman vaikutus mukautettujen tilintarkastuskertomusten määrään Suomessa

Abstract

Tilintarkastajan antamalla mukautetulla tilintarkastuskertomuksella ja ennen kaikkea going concern -lausunnolla voi olla peruuttamattomia vaikutuksia asiakkaan toimintaan, vaikka asiakas ei menisikään konkurssiin. Antaessaan going concern -lausunnon tilintarkastajalla voi olla uhka menettää asiakas, annetun lausunnon takia (asiakas pyrkii vaihtamaan vähemmän konservatiiviseen tilintarkastajaan) tai yrityksen konkurssin takia (jolloin vaarana on menettää asiakkaan lisäksi saamatta oleva tilintarkastuspalkkio).

Tutkimuksessa esitellään tilintarkastajan mikro- ja makroympäristöön liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat mukautettujen tilintarkastuskertomusten määrään. Tilintarkastajan mikroympäristöön liittyvistä tekijöistä tarkastellaan tilintarkastajan vaihtamiseen ja asiakassuhteeseen liittyvää problematiikkaa, josta tutkimusaluetta laajennetaan tilintarkastusvirheiden käyttöön tutkimuksessa. Tilintarkastajan makroympäristöön nähdään puolestaan kuuluvan tilintarkastajan oikeudellinen ympäristö, lakien ja standardien muutokset sekä taloudellisen ympäristön odottamattomat tapahtumat.

Tilintarkastuksen makroympäristön ja mukautettujen tilintarkastuskertomusten muutos-ten yhteyden tutkimus ei ole kovin laajaa, mutta sitäkin mielenkiintoisempaa. Erityisen ajankohtaiseksi aiheen tekee globaali finanssikriisi, jonka vaikutukset kiinnostavat edelleen tilintarkastusalan tutkijoita ja, jonka seuraukset ovat edelleen luettavissa päivittäisistä uutisista.

Suomessa finanssikriisin seurauksena syntyi taantuma, joka vaikutti yritysten kasvaneeseen liiketoimintariskiin ja tätä kautta heijastui tilinpäätöstietoihin ja lopulta tilintarkastuskertomuksiin. Lisääntyivätkö mukautetut tilintarkastuskertomukset taantuman aikana? Johtuiko tilintarkastajien muuttuminen konservatiivisemmiksi lausunnoissaan taantumasta? Tutkimuksen tarkoitus on suomalaisella aineistolla selvittää vastaus edellä mainittuihin kysymyksiin. Pro Graduun kehiteltiin aikaisempien tutkimusten pohjalta kaksi hypoteesia, joihin aineisto kerättiin Asiakastieto Oy:n ylläpitämästä Voitto+ -tietokannasta. Menetelminä käytettiin Khiin neliö -riippumattomuustestiä sekä logistista regressioanalyysiä.