Muuttoliike talouskehityksen eri vaiheissa. Suomi ja Saksa 1985 - 2010.

Abstract

Maahanmuuton ja talouskasvun välisen yhteyden tutkiminen on yhä ajankohtaisempaa globalisoituvassa maailmassa. Tämä on yksi peruslähtökohdista pro gradu–tutkielman aiheen valitsemiselle. Tutkimusmaina ovat Suomi ja Saksa. Suomen tutkimusmaaksi ottaminen on luonnollinen valinta, Saksan mukaan ottaminen taas perustuu ennen muuta sen tärkeään asemaan eurooppalaisen ja myös Euroopan ulkopuolelta suuntautuvan maahanmuuton kohteena.

Tutkimuksen aikajänteenä ovat vuodet 1985–2010. Ajanjakson aikana maahanmuutossa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Suomen kannalta merkittäviä tapahtumia maahanmuuton suhteen ovat esimerkiksi 90–luvun alun lama ja EU–jäsenyys ja Saksassa Itä–ja Länsi–Saksan yhdistyminen.

Tutkimuksen teoriaosuus koostuu talouskasvua yleisesti selittävistä teorioista sekä tuotannontekijöiden käytössä tapahtuvien muutosten aiheuttamista vaikutuksista maan talouden rakenteeseen. Empiirisessä osuudessa mallinnetaan regressioanalyysin avulla Suomen ja Saksan nettomuuttoliikettä muiden maiden kanssa. Nettomuuttoa selitetään maiden välisen bkt–eron, edellisvuosien nettomuuton ja tutkimus–ja tuotekehityseron avulla.

Regressioanalyysin antamien tulosten mukaan nettomaahanmuutto on hyvin pysyvää eli persistenttiä, aikaisempi maahanmuutto selittää nykyistä maahanmuuttoa hyvin paljon. Maahanmuuton trendin muutos – kuten Suomessa maahanmuuton voimistuminen – voi vaikuttaa maahanmuuttoon siten varsin pysyvästi. Suomessa maahanmuuttoa selittää mai-den taloudellisen kehityksen erot. Sen sijaan Saksassa maahanmuutto on voimakasta myös maista jotka ovat kuroneet taloudellisen kehityksen eroja kiinni. Tutkimus–ja tuotekehi-tyserolla on jonkun verran selitysvoimaa Saksassa, Suomessa ei merkittävästi.