”Todellakin oli tervetullut olo” : Näkemyksiä asiantuntijaperehdytyksen onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä

Työelämä on muuttunut viimeisten vuosikymmenien aikana paljon ja samalla asiantuntijaroolien määrä yrityksissä on kasvanut. Asiantuntijaroolien lisääntyessä myös asiantuntijatyöhön kohdistuvat osaamistarpeet ja vaatimukset ovat kasvaneet. Asiantuntijoiden osaamisesta sekä sen kehittymisestä on tärkeää huolehtia työsuhteen alusta alkaen ja onnistuneella perehdyttämisellä on siinä merkittävä rooli. Onnistunut perehdytys työsuhteen alussa tarjoaa työntekijälle avaimet työssä onnistumiseen ja kehittymiseen. Tässä tutkielmassa tarkastellaan asiantuntijaperehdyttämistä S-ryhmään kuuluvassa asiantuntijaorganisaatiossa Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnassa (SOK). Tutkimuksen avulla pyritään selvittämään ajantasaista asiantuntijaperehdyttämisen tilaa yrityksessä ja luomaan kehitysehdotuksia perehdytysprosessiin. Tutkimuksessa pyritään selvittämään myös, mistä tekijöistä koostuu onnistunut asiantuntijoiden perehdytysprosessi ja mitkä tekijät voivat mahdollistaa tai estää sen muodostumista. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena hyödyntäen konstruktiivista tutkimusotetta. Tutkimuksessa kerättiin aineistoa haastattelemalla kymmentä SOK:n uutta työntekijää. Lisäksi aineistoa kerättiin haastattelujen esikyselyn avulla. Tutkimuksessa luotujen kehitysehdotusten käytännön toteutettavuutta testattiin SOK:n HR-ammattilaisille osoitetun kyselyn avulla. Tutkimuksen aineistoa analysoitiin abduktiivisen ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin kautta. Tutkimuksessa havaittiin asiantuntijaperehdytyksen olevan tutkimukseen osallistuneiden työntekijöiden kohdalla yleisesti ottaen hyvällä tasolla ja kaikki tutkimukseen osallistuneet työntekijät olivat esimerkiksi kokeneet olonsa tervetulleeksi ensimmäisenä työpäivänä. Haastattelu- ja kyselyvastauksissa nousi kuitenkin esille perehdytysprosessissa kehitystä kaipaavia asioita. Kehitettäviä asioita kerrottiin olevan esimerkiksi työtehtäviin perehdyttämisen laajuus, perehdytyssuunnitelman hyödyntämisen määrä sekä etätyöskentelykäytänteisiin perehdyttäminen. Onnistuneen perehdytysprosessin tekijöinä korostettiin kaikista eniten perehdytyksen suunnitelmallisuutta sekä työvälineiden ja järjestelmien käytettävyyttä heti työsuhteen alussa. Tekijöiksi, jotka mahdollistavat perehdytysprosessissa onnistumisen mainittiin esimerkiksi kummin nimeäminen perehtyjän tueksi sekä perehtymisen aloittamisen mahdollistaminen jo ennen työsuhteen alkamista. Heikentävästi perehdytyksen onnistumiseen nähtiin vaikuttavan muun muassa tuen puute sekä lähiperehdytyksen vähyys. Tutkimuksessa luotiin yhdeksän kehitysehdotusta SOK:n asiantuntijaperehdytyksen kehittämistyöhön. Kehitysedotus ”Suositellaan, että jokaisen uuden työntekijän tueksi nimetään kummi” koettiin HR-ammattilaisten kyselyssä potentiaalisimmaksi kehitysehdotukseksi käytännön toteutettavuuden kannalta.