Ovatko kuntaorganisaatioiden riskit hallinnassa? Tarkastelussa riskienhallinnan johtaminen, keinot ja kehittäminen

Abstract

Vuonna 2015 voimaan tulleen kuntalain 14 §:n mukaan valtuuston tehtäviin kuuluu päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kuntalakiin tulleet lisäykset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta edellyttävät kunnilta järjestelmällisempää riskienhallintaa. Riskienhallinnan tärkeyttä alleviivaa taloudellisen tilanteen tiukentuminen, joka edellyttää kunnilta omien vahvuuksien ja ympärillä olevien mahdollisuuksien hyödyntämistä, jotta elinvoimaisuus säilyisi ennallaan tai paranisi.

Riskienhallinta voidaan määritellä ennakoivaksi johtamistyöksi. Se on suunnittelua, ennakointia ja toimimista ennen kuin riski on edes toteutunut. Tarkoituksena ei ole odottaa, että organisaatio kohtaisi jonkin riskin, vaan tarkoituksena on työskennellä sen eteen, että riskit ja niiden vaikutukset olisivat tiedossa hyvissä ajoin. Tyypillisesti riskienhallinnan menetelmä etenee niin, että riskit tunnistetaan, arvioidaan ja analysoidaan. Lopuksi riskille valitaan sopiva hallintakeino ja niistä pidetään jatkuvaa seurantaa.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kuntaorganisaatioiden riskienhallinnan johtamista. Tutkimuksessa vastataan siihen, mitä riskienhallinnalla tarkoitetaan julkisen johtamisen yhteydessä. Lisäksi tarkastellaan riskienhallinnan keinoja kuntien johtamisessa, mitä mahdollisuuksia ja haasteita näihin keinoihin liittyy sekä mitä kehittämistarpeita kuntakentässä esiintyy riskienhallinnan parantamiseksi. Tutkimukseen haastateltiin yhdeksän kunnan hallinto-, ja talousjohtajia sekä controlleria.

Riskienhallinta on vasta viime vuosina noussut esille kunnissa johtuen pääosin kuntalain muutoksesta. Riskienhallinnan tarkoituksena on olla osa päivittäistä toimintaa. Jotta tämä saavutettaisiin, siihen tarvitaan johdon täysipainoinen sitoutuminen, riskienhallintastrategia sekä toimiva riskienhallintakulttuuri. Näihin osa-alueisiin vaikutetaan nimenomaan hyvällä johtamisella.

Kunnilla on mahdollisuus käyttää samoja riskienhallinnan keinoja kuin muillakin organisaatioilla. Teorian mukaan hallintakeinojen valitseminen perustuu ennalta päätettyyn strategiaan. Tilanne kunnissa on kuitenkin päinvastainen, kun tuloksien perusteella hallintakeinot valitaan aina tilannekohtaisesti. Strategista ajattelua ei ilmennyt hallintakeinoja valittaessa.

Tuloksien perusteella keskeinen kehittämistarve on luoda riskienhallintakulttuuri kuntaorganisaatioihin. Kulttuurin luominen aloitetaan yksinkertaisista asioista, kuten riskin ymmärtämisestä ja riskien tunnistamisesta. Siinä on edelleen työstettävää, että riskienhallinta mielletään hyödylliseksi kuntaorganisaatiolle ja päätöksentekijöille, eikä pakolliseksi pahaksi.

Kunnissa halutaan kehittää riskienhallinnan johtamista siten, että poliittinen päätöksenteko saadaan mukaan riskienhallintaan täysipainoisesti. Riskien pohtiminen päätöksenteon ja esittelyn yhteydessä tehostavat kuntien toimintaa.