Alueen imagon negatiivisten assosiaatioiden hallinta. Case: Suupohja

Abstract

Paikkojen ja alueiden tulisi hallita imagojaan. Niin paikkojen kuin alueiden imagot muotoutuvat sen mukaisesti, miten asukkaat, vierailijat ja yritykset reagoivat siihen. Monet alueet kantavat imagossaan negatiivisia assosiaatioita.

Tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää, miten hallita Suupohjan alueen imagon negatiivisia assosiaatioita. Tutkimuksen ensimmäisellä tavoitteella lisätään tietoutta imagon negatiivisten assosiaatioiden hallinnasta osana imagon rakentamista. Pro gradun toisella tavoitteella selvitetään Suupohjan imagon negatiiviset assosiaatiot ja kolmannella tavoitteella kartoitetaan millaiset mahdollisuudet Suupohjan kunnanjohtajilla on ottaa imagoon vaikuttavat riskit hallintaan. Tavoitteet toteutetaan Ilkka-lehden arkiston sisällönanalyysillä ja Suupohjan kuntien kunnanjohtajien teemahaastatteluilla. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen, toiminta-analyyttinen tapaustutkimus.

Tuloksista nähdään, että Suupohjan imagon rakentaminen ja kehittäminen ovat jääneet taka-alalle. Suupohjan imagoon negatiivisesti vaikuttavia seikkoja ovat asiat, jotka liittyvät ympäristöön, työvoimaan, palveluihin, asumiseen, yhtymä-asioihin ja tragedioihin. Suupohjan imagon hallinnan ja kehittämisen paletti on sekava, ne eivät ole varsinaisesti kenenkään vastuulla. Kunnanjohtajat tunnistavat imagon kipupisteitä ja näkevät, että kriisitilanteista voitaisiin hyötyä, mutta ei tiedetä miten. Imagoon negatiivisesti vaikuttavissa tilanteissa on toimittu eri tavoin tilanteista riippuen. Imagoriskejä ei hallita systemaattisesti.