Skriftlig produktion hos Språkskolans 9-klassister. En jämförande analys

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ja analysoida Haaparannan Kielikoulun yhdeksännen luokan oppilaiden kirjallista ruotsin kielen tuotantoa. Materiaalina tutkimuksessani oli äidinkieleltään suomalaisten ja ruotsalaisten oppilaiden kirjoittamia raportteja. Jokainen oppilas kirjoitti ruotsiksi epävirallisen raportin kaverilleen ja virallisen raportin koulun rehtorille. Materiaali koostui 56 raportista.

Vertailin tutkimuksessani suomalaisten oppilaiden raportteja ruotsalaisten oppilaiden raportteihin, jonka lisäksi otin myös huomioon sukupuolten väliset erot. Vertailussa keskityin raportin aloittamiseen ja lopettamiseen ja puhe- ja nuorisokieleen, sekä analysoin materiaalin pisimpiä ja lyhimpiä raportteja tarkemmin. Lisäksi vertailin omia tutkimustuloksiani Martina Bussin (2002) tuloksiin.

Raporttien analysointi paljasti, että tytöt olivat tuotteliaampia kuin pojat. Tämä seikka on tullut esiin monien muidenkin tutkimuksissa. Pisimmät raportit kirjoittivat äidinkieleltään suomalaiset tytöt ja lyhimmät raportit kirjoittivat äidinkieleltään ruotsalaiset pojat. Tulos oli yllättävä, koska ruotsalaiset saivat kirjoittaa äidinkielellään ja suomalaiset taas kirjoittivat ruotsiksi. Erot eivät kuitenkaan keskimäärin olleet merkittävän suuria. Lisäksi tutkimuksesta kävi ilmi, että ruotsalaiset käyttivät raporteissaan puhe- ja nuorisokieltä melko usein. Myös suomalaisten oppilaiden joukossa oli sellaisia oppilaita, jotka osasivat leikkiä kirjoitustyylillä. Toisaalta tutkimuksen perusteella täytyy todeta, että vaikka oppilaiden tulisi yhdeksän peruskouluvuotensa aikana oppia kaksikielisiksi, niin ei valitettavasti aina käy. Tutkimus osoittaa, että osaa suomalaisista oppilaista ei voida sanoa kaksikielisiksi ainakaan vielä.