Naisjohtajuuteen liitetyt ennakkoluulot ja niiden vaikutukset urakehitykseen : Johtajina toimivien naisten näkemyksiä naisjohtajuuteen liitetyistä ennakkoluuloista ja stereotypioista
Pysyvä osoite
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Naisten osuus on melkein puolet työllisistä, mutta johtotasolla naisia ei edelleenkään nähdä merkittävissä määrin. Naiset ovat korkeakouluttautuneempia kuin miehet, mutta tilastoissa miehiä on silti enemmän organisaatioiden ylimmissä tehtävissä. Naiset ovat useammin töissä julkisen sektorin aloilla, kun taas miehiä on enemmän yksityisellä sektorilla. Kuitenkaan julkisen sektorin johtotehtävissä ei havaita naisenemmistöä.
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tarkastella naisjohtajuuteen liitettyjä ennakkoluuloja ja stereotypioita sekä niiden vaikutuksia naisten urakehityksiin johtoasemissa. Tutkimuksessa selvitetään, minkälaisia ennakkoluuloja ja stereotypioita naisjohtajat ovat kohdanneet uransa varrella, miten ne ovat ilmenneet sekä miten niitä voitaisiin murtaa. Tutkimuksen teoriaosuus rakentuu johtajuuden ja naisjohtajuuden käsitteistä, sekä miten naisjohtajuus on kehittynyt Suomessa ja maailmalla tähän päivään. Lisäksi teoreettinen viitekehys rakentuu roolien yhteensopivuusteoriasta sekä lasikattoteoriasta. Näiden teorioiden avulla tarkastellaan, miksi naisjohtajuus edelleen poikkeaa johtajuudelle asetetuista odotuksista.
Tähän tutkimukseen valittiin laadullinen tutkimusote. Tutkimusmenetelmänä on teema-haastattelut, jotka toteutettiin puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina. Tutkimukseen valittiin kahdeksan naisjohtajaa, jotka työskentelivät julkisella sekä yksityisellä sektorilla. Haastatteluiden teemat perustuivat teoreettiseen viitekehykseen. Empiirinen aineisto jäsenneltiin kolmeen pääteemaan, joita ovat henkilökohtaiseen elämään liittyvät tekijät ja ennakkoluulot, organisaatiotason ennakkoluulot ja ennakkoluulojen murtaminen ja naiset johtoasemiin.
Tutkimustulokset osoittavat, että naisjohtajat kokevat edelleen ennakkoluuloja liittyen heidän osaamiseensa, hoivaajan rooliin sekä työn kannalta epäolennaisiin asioihin kuten ulkonäköön. Uralla edenneillä naisjohtajilla on toiminnallisia sekä pehmeitä ominaisuuksia, vaikka toisin oletetaan. Haastatellut naiset joutuivat todistelemaan osaamistaan sekä muuttamaan pukeutumistaan, jotta eivät joutuisi ahdistelun kohteeksi. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä äitiys havaittiin edelleen haasteena naisten palkkaamisessa. Organisaatiotasolla haasteina havaittiin erityisesti mieskollegoiden epäilevä suhtautuminen naiskollegoihin ja virallisten sekä epävirallisten verkostojen miehisyys. Urakehitystä koettiin edistävän naisjohtajien suurempi esille tuominen mediassa sekä organisaatioiden rekrytointiprosesseihin perehtyminen.