Studier i meningsstruktur och i ordförråd i EU-texter om främjande av närsjöfart

Abstract

Euroopan Unionin toimielimet julkaisevat paljon erilaisia asiakirjoja. Siksi olen tutkimuksessani halunnut tarkastella näiden dokumenttien kielenkäyttöä. Olen tutkinut niiden lauserakennetta, tyyliä ja sanastoa. Tutkimukseni teoriapohja koostuu ruotsin kieliopista sekä ammattikielten ja tyylintutkimuksen teorioista. Materiaalini koostuu yhteensä 13 571 sanasta. Olen tutkinut neljää eripituista ja eri genreihin kuuluvaa asiakirjaa. Yksi niistä on Euroopan parlamentin julkaisema. Loput kolme ovat Euroopan komission julkaisemia.

Olen analysoinut lauserakennetta Gösta Holmin menetelmän mukaisesti. Hänen menetelmänsä on sellainen, että virkkeet asetellaan paperille siten, että virkkeen päälause alkaa aina sivun vasemmasta reunasta. Sivulauseet sisennetään niiden alisteisuusasteen mukaisesti. Jokaisen virkkeen jälkeen olen kommentoinut lyhyesti kyseisen virkkeen lauserakennetta ja tyyliä. Yhdistetyn lauserakenne- ja tyylianalyysin olen tehnyt ainoastaan kahdesta lyhyimmästä asiakirjasta. Sanastoanalyysissä olen sen sijaan tutkinut kaikkia neljää valitsemaani asiakirjaa. Olen laskenut eri sanaluokkien frekvenssejä samaan tapaan, kuten esimerkiksi Marianne Nordman ja Margareta Westman ovat tehneet. Olen verrannut tuloksiani heidän saamiinsa tuloksiin. Lisäksi olen laskenut myös muiden sanastollisten ilmiöiden (esim. termit, yhdyssanat ja pitkiksi luokiteltavat sanat) frekvenssejä.

Tutkimuksessani olen havainnut, että tutkimieni asiakirjojen lauserakenne on poikkeuksellisen monimutkainen. Eräskin tutkimani virke on neljäsivuinen. Sivulauseiden alisteisuusaste voi olla jopa viisi. Se on paljon ruotsinkielisissä virkkeissä. Tyyli on melko tyypillistä viranomaiskieltä. Sanaluokkien frekvenssit noudattavat ammattikielille tyypillistä jakaumaa. Substantiivit ja varsinkin verbeistä johdetut substantiivit ovat hyvin yleisiä. Verbejä ei käytetä yhtä paljon, kuin esimerkiksi lehtiartikkeleissa ja kaunokirjallisuudessa. Myös partisiipit ja numeraalit ovat yleisempiä kuin "tavallisessa" kielenkäytössä. Sanat ovat pitkiä ja termit ja yhdyssanat yleisiä.