HARRASTUSMAHDOLLISUUDET LAPUAN KYLISSÄ Nykytilanne ja toiveet tulevasta

Abstract

Nykyään maaseudulla on monia, osin ylivoimaiseltakin tuntuvia haasteita. Kylien kehittämiseen ei ole jäänyt riittävästi energiaan, vaikka siihen olisi tarvetta. Vastuu maaseudun tulevaisuudesta on jätetty yhä enemmän sen asukkaille itselleen. Tarkoitukseni on selvittää tässä tutkimuksessa, miten Lapuan kylissä tuotetaan sosiaalista pääomaa eli millaisia organisoituja harrastusmahdollisuuksia kussakin kylässä on ja mitä niistä kyläläiset käyttävät. Tavoitteena on selvittää miten Lapuan kansalaisopiston palvelujen saatavuutta ja kurssitoimintaa voitaisiin kehittää Lapuan kylissä. Millaisia toiveita kyläläisillä on harrastusmahdollisuuksien suhteen? Empiirisen tutkimusaineiston keräsin ryhmäkeskusteluiden avulla toimintatutkimusta toteuttaen.

Lapuan kylistä vahvimpia sosiaalisen pääoman tuottajia ovat Haapakoski, Hellanmaa ja Tiistenjoki. Nämä kylät ovat paitsi aktiivisia, myös tyytyväisiä harrastusmahdollisuuksiinsa ja kokevat, että kylän harrastusmahdollisuuksien tarjonta on hyvä. Kauhajärveläiset, lakaluomalaiset sekä hirvijokiset ovat tyytymättömimpiä omiin harrastusmahdollisuuksiinsa ja toivovat eniten kehittämistä. Kaikissa kylissä on kuitenkin havaittavissa vahvaa sosiaalista pääomaa, jota kehitetään ja pidetään yllä. Prepula ja Ruha ovat molemmat hyvin ongelmallisia alueita jotka tarvitsevat ulkopuolista apua kyliensä aktivoimiseen. Kyläläisten keskusteluissa esiintyivät usein toiveet lasten-, nuorten- ja seniori-ikäisten harrastusmahdollisuuksien kehittämisestä. Lisäksi toivottiin lisää erilaisia liikunnallisia kursseja. Tilaisuuksien avulla koottiin Lapuan kansalaisopiston yhdyshenkilöverkosto. Kyseinen yhdyshenkilöverkosto on osaltaan parantamassa kansalaisopiston palvelujen saatavuutta ja kurssitoimintojen kehittämistä. Aineistostani tuli ilmi, että jonkun muun keskuksen läheisyys vaikuttaa kyläläisten harrastusmahdollisuuksien käyttöön. Kyläläiset käyttävät keskustan ja toisten kylien palveluita, mutta matkaavat myös kuntarajojen yli.

Sivukylissä eniten oman kylän harrastusmahdollisuuksien puutteesta kärsivät lapset, nuoret sekä seniori-ikäiset harrastajat. Kylien sosiaalinen pääoma on vaikuttanut kansalaisopiston kurssitarjonnan suuntautumiseen. Osa kylistä tyytyy vapaa-ajanviettotarjonnassa organisaatioiden tarjoamiin vaihtoehtoihin, mutta osa kylistä on luonut myös omaa, sosiaalisesta pääomastaan kumpuavaa harrastustoimintaa. Naapurikylien palveluiden hyödyntämistä tulisi kehittää enemmän Lapualla. Sosiaalisen pääoman kehittymisessä kylien verkostoituminen keskenään on tärkeää ja se luo puitteita kylärajat ylittävälle yhteistyölle. Sen syntyminen edellyttää asukkaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta, joten asukasluku ei selitä sosiaalisen pääoman jakaantumista. Yhdistystoiminnan käynnistäminen on selvästi auttanut sosiaalisen pääoman kehittymisessä. Sosiaalinen pääoma tarvitsee tuekseen myös yhteisiä kokoontumistiloja. Paras sosiaalinen pääoma on niissä kylissä, joissa useat kylässä toimivat yhdistykset ja järjestöt tekevät yhteistyötä. Ei riitä, että sosiaalinen pääoma on kerran saavutettu, vaan sen ylläpitäminen ja vaaliminen ovat myös tärkeitä seikkoja kylien ja siten myös koko kaupungin hyvinvoinnin ja kehittämisen kannalta.