Kompleksisuusjohtajuusteoria (CLT) organisaatioiden kontekstissa : Kartoittava kirjallisuuskatsaus empiirisestä tutkimuksesta

Alati lisääntyvä kompleksisuus pakottaa organisaatiot ja johtajat pohtimaan, miten toimia kasvavan kompleksisuuden äärellä. Tiedon määrä kasvaa räjähdysmäisesti ja tietovirrat nopeutuvat päivä päivältä. Maailma on aiempaa yhteenkietoutuneempi. Kompleksisuuden kieltäminen tai sivuuttaminen ei ole enää mahdollista. On pohdittava keinoja kompleksisuuden ymmärtämisen lisäämiseksi, sillä perinteiset johtamiskäytännöt eivät vastaa organisaatioiden kohtaamiin kompleksisiin haasteisiin. Koronapandemia on tehnyt kompleksisuuden aiempaa laajemmin näkyväksi. Organisaatioiden alkuun paikallisena pitämä kompleksisuus osoittautuu tänä päivänä yhä useammin globaaliksi kompleksisuudeksi. Tässä tutkimuksessa vastataan ympäristöstään kumpuavaan tutkimustarpeeseen – siihen, miten ymmärrystä kompleksisuudesta on tähän asti hyödynnetty organisaatioiden johtamisessa. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on kompleksisuustieteet. Kompleksisuuden viitekehyksessä tämä pro gradu -tutkielma syventyy kompleksisuusjohtajuusteoriaan (complexity leadership theory, CLT), jonka keskiössä on toimijoiden välinen vuorovaikutus sekä verkostomainen toiminta. Kompleksisuusjohtajuusteorian empiirinen tutkimus on ollut vielä maltillista ja teoriaa on kritisoitu empiirisen tutkimuksen puutteesta. Tämä pro gradu -tutkielma vastaa osaltaan tutkimusaukkoon, luodessaan katsauksen aihealueen empiirisen tutkimuksen nykytilaan. Tutkimus kartoittaa kirjallisuuskatsauksen avulla kompleksisuusjohtajuusteorian hyödyntämistä organisaatioiden kontekstiin tehdyssä empiirisessä tutkimuksessa. Tutkimuksessa on hyödynnetty tutkimusmetodina kartoittavaa kirjallisuuskatsausta. Kartoittava kirjallisuuskatsaus on suoritettu Arkseyn ja O`Malleyn (2005) kartoittavan kirjallisuuskatsauksen viitekehyksen mukaisesti. Tutkimuksen lopullinen aineisto muodostui 36:sta kompleksisuusjohtajuusteoriaa hyödyntäneestä, organisaatioiden kontekstiin tehdystä empiirisestä tutkimuksesta. Katsaukseen sisällytettiin sekä vertaisarvioituja että vertaisarvioimattomia tutkimuksia. Kirjallisuudessa painottui aihealueen kansainvälinen tutkimus. Kompleksisuusjohtajuusteoriaa hyödyntävä, organisaatioiden kontekstiin sijoittunut empiirinen tutkimus osoittautui tutkimuksen perusteella vielä vähäiseksi. Tämän tutkimuksen valossa kiinnostuneisuus teorian empiiristä soveltamista kohtaan on kuitenkin kasvussa. Tutkimuksen pohjalta on selvää, että teoriaa hyödyntävää empiiristä tutkimusta tulee lisätä entisestään, jotta teoria kehittyisi eikä jäisi ainoastaan käsitteelliselle tasolle. Tähän kartoittavaan kirjallisuuskatsaukseen tunnistetut tutkimukset osoittavat teorian empiirisen soveltamisen mahdolliseksi.