Public Venture Capital Governance and Grant Timing in Startup Growth : Evidence from Finland’s Layered Innovation System

Abstract

Public funding has been object for various topics throughout the field of research in finance. However, the governance of public venture capital, the timing of public grants, and the interac- tion of these instruments relative to startup performance remains mostly uncharted in litera- ture. Utilising an extensive panel dataset combining firm-level financials, Business Finland grant records, and VC investment data from the Finnish Venture Capital Association, the study exam- ines three distinct hypotheses on how the governance structure of public VC and the sequencing of public grants relative to VC investments jointly contribute to firm growth in sales and employ- ment. Methodology is built on fixed-effects regression models to to estimate within-firm effects, complemented by robustness checks for grant timing, sectoral heterogeneity, and grant inten- sity. The findings provide nuanced results, as the governance factor alone, direct or indirect public VC investment, is surprisingly not associated with firm growth. However, timing of public grants matters, as grants awarded after a VC investment are associated with greater firm growth com- pared to grants received before VC funding. Furthermore, the interaction analysis connecting VC governance and grant timing suggests that the growth effect of post-VC grants is pronounced for firms supported by indirect public VC, highlighting the value of layered and well-coordinated innovation policy. The results contribute to the highly relevant conversation of public intervention and mecha- nisms in creating layered innovation ecosystems where the expertise of private VC companies is leveraged and public tools are implemented strategically through coordination, not in isolation. The results emphasize that maximizing the impact of public funding requires not only addressing market failures but carefully aligning the type and timing of public intervention to reinforce pri- vate sector incentives and capabilities.

Julkisen rahoituksen roolia on tutkittu laajasti akateemisella tutkimuskentällä, mutta julkisen pääomasijoittamisen hallintorakenteet, julkisten tukien ajoitus sekä näiden välinen vuorovai- kutus suhteessa startup-yritysten menestykseen ovat jääneet kirjallisuudessa vähälle huomiolle. Hyödyntämällä laajaa paneeliaineistoa, joka yhdistää yrityskohtaiset taloustiedot, Business Fin- landin tukidatan sekä Pääomasijoittajat -yhdistyksen (FVCA) tarjoaman datan Suomen alku- vaiheen sijoituskierroksista vuosina 2015-2020, tutkimus tarkastelee kolmea hypoteesia siitä, miten julkisen pääomasijoituksen hallintorakenne ja julkisten tukien ajoitus yhdessä vaikuttavat yritysten liikevaihdon ja työllisyyden kasvuun. Menetelmänä käytetään kiinteiden vaikutusten (fixed effects) regressiomalleja yritystason vaikutusten arvioimiseksi, täydennettynä herkkyystarkasteluilla tukien ajoituksen, toimialakohtaisten erojen ja tukien intensiteetin suht- een. Tulokset ovat monivivahteisia: pelkkä hallintorakenne, eli suora tai epäsuora julkinen pääoma- sijoitus, ei yllättäen ole yhteydessä yritysten kasvuun. Sen sijaan tukien ajoituksella on mer- kitystä, sillä pääomasijoituksen jälkeen myönnetyt tuet liittyvät voimakkaampaan kasvuun ver- rattuna ennen pääomasijoitusta myönnettyihin tukiin. Lisäksi hallintorakenteen ja tukien ajo- ituksen yhteisvaikutus osoittaa, että pääomasijoituksen jälkeen myönnettyjen tukien kasvua edistävä vaikutus korostuu yrityksissä, joita on tukenut epäsuora julkinen pääomasijoitus. Tämä korostaa kerroksellisen ja hyvin koordinoidun innovaatiopolitiikan arvoa. Tulokset tarjoavat näkökulmia ajankohtaiseen keskusteluun julkisen sektorin roolista ja mekanismeista kerroksellisten innovaatioekosysteemien rakentamisessa, joissa yksityisten pääomasijoittajien osaamista hyödynnetään ja julkiset työkalut toteutetaan strategisesti koordi- noiden, ei irrallisina toimenpiteinä. Johtopäätökset painottavat, että julkisen rahoituksen vaikuttavuuden maksimoiminen edellyttää paitsi markkinapuutteiden paikkaamista myös julkis- ten toimenpiteiden tyypin ja ajoituksen huolellista yhteensovittamista yksityisen sektorin kan- nustimien ja kyvykkyyksien vahvistamiseksi.