Osallistuminen ja oppiminen organisaatiokehittämisessä: Menetelmänä deliberatiivinen organisaatioraati

Abstract

Organisaatiot toimivat jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Kilpailu, kiristynyt resurssivaje ja yhteiskunnallinen muutos luovat paineita organisaation toimintakyvylle. Toimintaa pitää kyetä mukauttamaan dynaamisesti toimintaympäristön vaatimusten kanssa, jolloin muutoksen hallinta edellyttää samanaikaista useiden näkökulmien huomiointia. Vaasan keskussairaalan onkologian klinikka tunnisti organisaatioympäristön haasteet ja monimuotoisuuden, tästä syystä deliberatiivinen demokratia valikoitui klinikan kehittämistyön taustateoriaksi. Organisaatiokehittämisen menetelmänä käytettiin deliberatiivisen demokratian mukaista deliberatiivista organisaatioraatia.

Vaasan keskussairaalaan onkologian klinikan organisaatioraati nimettiin Terveysdynamoksi. Terveysdynamo-kehittämisprojekti toteutettiin kevään 2013 aikana. Deliberatiivinen organisaatioraati osallistaa edustavasti kaikki toimintaan liittyvät tahot yhteiseen ideointiin. Terveysdynamo toteutettiin neljän päivän aikana, saattamalla onkologian klinikan toimintaan liittyvät tahot yhteisten ryhmäkeskusteluiden ääreen. Ryhmäkeskusteluissa pohdittiin klinikan nykytilannetta, tulevaisuuden haasteita ja luotiin kehittämisehdotuksia sisältävä toimenpidesuunnitelma klinikan tulevaisuuden turvaamiseksi. Terveysdynamon aikaiset moniääniset ryhmäkeskustelut tuottivat pro gradu -tutkielmani laadullisen tutkimusaineiston.

Pro gradu -tutkielman tutkimuskysymykset ovat: 1. Millainen on oppiva organisaatio? 2. Millaisia ovat deliberatiivisen demokratian ja oppivan organisaation väliset teoreettiset yhteydet organisaatiokontekstissa? 3. Voiko deliberatiivisella organisaatioraadilla käynnistää muutoksen oppivaksi organisaatioksi? Tutkielmani teoreettisen osuus kuvaa oppivan organisaation ja deliberatiivisen demokratian periaatteet sekä selvittää millaisia yhtymäkohtia teorioilla on. Terveysdynamon ryhmäkeskusteluiden avulla tutkin miten organisaatioraati menetelmänä soveltuu oppivan organisaation käynnistämiseen.

Aineiston analyysin sekä teoreettisten kirjallisuuskatsausten perusteella deliberatiivisen demokratian ja oppivan organisaation teorioiden välillä on paljon yhtymäkohtia. Organisaatioraadin tavoitteena olevat päämäärät sekä prosessin aikana tarjottu taustainformaatio vaikuttavat paljon kehittämistyön onnistumiseen. Osallistujien edustavuus ja sitoutuminen on huomattavan tärkeää, jotta näkökulmat tulevat esille mahdollisimman monipuolisesti. Myös toimenpide-ehdotukset hyväksytään helpommin, kun prosessissa on kuultu laajasti eri toimijoita. Sitoutuminen ja tyytyväisyys deliberatiiviseen organisaatioraati menetelmään vaikuttavat suurelta osin myös syntyvien kehitysehdotusten laatuun, organisaatiokulttuuriin tavoiteltavaan muutokseen sekä toimenpiteiden toteutumisen todennäköisyyteen. Tutkimuksessa esille tulevien reunaehtojen täyttyessä deliberatiivisen organisaatioraadin avulla on mahdollista saavuttaa oppivan organisaation mukainen kehitys organisaatiossa.