Onnettomuus- ja rikoskuvitukset faktapohjaisissa sanomalehdissä. Sosiosemioottinen visuaalinen kuvatulkinta

Abstract

Tutkimuksessani tarkastelen suomalaisten sanomalehtien onnettomuus- ja rikosuutisten kuvitusta. Tavoitteeni on selvittää, millaisia onnettomuus- ja rikoskuvia ja karttoja käytetään faktapohjaisissa suomalaisissa sanomalehdissä. Onkin kiinnostavaa, miten onnettomuus- ja rikosuutisoinnin teksteissä ilmenevät piirteet näkyvät lehtijuttujen kuvituksessa ja millaista kuvitusta ylipäätään uutisoinnissa käytetään.

Aineistossani on mukana erilaisista tapahtumista uutisoivia juttuja viidestä eri sanomalehdestä. Aineistoina on 64 Helsingin Sanomissa, 52 Aamulehdessä, 39 Turun Sanomissa, 53 Savon Sanomissa ja 46 Pohjalaisessa helmi- ja maaliskuussa 2011 ilmestynyttä erilaista onnettomuus- ja rikoskuvaa kuvateksteineen tai lehtijutun pääotsikoineen sekä niitä käsittelevät kartat.

Kuva-analyysi pohjautuu englantilaisen semiotiikko Gunther Kressin ja englantilaisen kielitieteilijä Theo van Leeuwenin kehittämään sosiosemioottiseen visuaaliseen teoriaan. Perehdyn erityisesti ideationaaliseen ja interpersonaaliseen funktioon. Kuvatekstin tai lehtijutun pääotsikon avulla pystyy paremmin hahmottamaan kuvan ja kartan idean.

Kuvat tyypittelin kuvien ja kuvatekstien tai lehtijutun pääotsikoiden perusteella suuruusluokiltaan seuraaviin aiheisiin: Virkavelvollisuusrikossyytteitä (34), tulipaloja (30) ja karttoja (5), auto-onnettomuuksia (18) ja karttoja (7), ryöstöjä (17) ja karttoja (3), lahjussyytteitä (11), erityyppisiä kattoromahduksia (10) ja WinCapitan oikeudenkäynti (8). Ideationaalisesta funktiosta löytyi kuvatekstin avulla kuvan aktioprosessin aktiivinen toimija ja passiivinen kohde, olosuhteet, puheprosessi ja reaktioprosessi eli ihmisen katseen suunta. Interpersonaalisesta funktiosta löytyi ihmiskuvien katseiden suunta ja ilmeet, vertikaalinen ja horisontaalinen kuvakulma eli ulkopuolisuuden ja läheisyyden näkökulmat, ihmiskuvan perspektiivi ja kuvan koko.