Perehdytys ja oppiva organisaatio

Abstract

Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, mikä on perehdytyksen ja oppivan organisaation teorian yhteys Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Tähän haettiin vastausta tutkimalla, miten sairaanhoitajien ja kätilöiden perehdytys toteutuu Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä, ja onko perehdytys työyhteisöä uudistavaa perehtyjän kokemana? Tutkimuksen kohteena on Pshp:n kaikki sairaanhoitajat ja kätilöt, jotka ovat olleet perehdytettävänä 1.1.2008 – 29.5.2011. Tutkimusmenetelmä on kvantitatiivinen.

Tutkielman teoreettisessa osassa syvennytään oppivan organisaation teoriaan ja perehdytykseen. Oppivan organisaation määritelmille on yhteistä se, että ne korostavat osallistumista, oppimisen yhteyttä muutokseen, muuttumiseen ja innovaatioon sekä toiminta- ja työskentelytavan muuttamista. Perehdytys on yksi organisaatioiden rakenteista, jolla voidaan tukea organisaation oppimista. Perehdytyksellä edistetään perehtyjän työn hallintaa sekä sopeutumista työhön ja työyhteisöön. Sen tavoitteena on saada työntekijälle muodostumaan kokonaiskuva työstä sekä kokonaiskuva työn liittymisestä koko organisaation toimintaan. Oppivassa organisaatiossa perehdytys ymmärretään kaksisuuntaisena oppimisena, jossa työntekijä saa paljon tärkeää tietoa, mutta myös organisaatiolla on mahdollisuus oppimiseen perehdyttämisprosessin aikana. Tällöin perehdytys lisää työyhteisön osaamista ja tukee organisaation sisäistä uudistumiskykyä.

Tutkimustulosten perusteella perehdytyksen onnistumiseen vaikuttaa eniten perehdytysjakson kesto ja se onko perehtyjälle nimetty perehdyttäjä. Perehdytysprosessi toteutuu vastaajien mielestä kohtalaisesti, mutta perehdytyksen suunnitelmallisuuteen toivotaan parannusta. Perehtyjät toivovat myös yksilöllisen perehtymissuunnitelman tekemistä. Perehtyjät kokevat perehdyttäjän erittäin tärkeänä perehdytyksen onnistumiselle. Perehdyttäjän koetaan olevan motivoitunut, ja perehdytyssuhteen olevan luottamuksellinen. Perehdyttäjälle toivotaan enemmän aikaa perehdyttämiseen. Myös muu työyhteisö osallistuu perehdytykseen. Esimies ei kuitenkaan ole vastausten mukaan kiinnostunut perehtymisen edistymisestä riittävästi. Perehtyjät kokevat olevansa vastuullisia ja oma-aloitteisia perehdytyksessään.

Vastaajat arvioivat työtehtävien, yksikön toimintatapojen selvittämisen ja työtehtävien opastamisen kuuluvan perehtymiseen sisältöön kiinteästi. Perehdytys auttaa työssä kehittymisessä, saamaan kokonaiskuvan työstä ja perustaidot selviytyä työstä. Se parantaa työviihtyvyyttä ja sitouttaa. Perehdytyksen aikana palautteen saaminen ja arviointi toteutuu sen sijaan vastausten mukaan huonosti. Tyytyväisimpiä perehtyjät ovat perehdyttäjältä saamaan palautteeseen, kun taas esimiehet antavat säännöllisesti palautetta perehtyjille huonosti. Arviointi perehdytyksen eri vaiheessa toteutuu erittäin huonosti. Noin puolelle ei tehty arviointia lainkaan ennen perehdytyssuunnitelman tekoa tai perehdytyksen lopussa.

Vastausten perusteella oppivan organisaation elementtejä ilmenee yksiköiden toiminnassa. Toiminnan tavoitteet ovat suurimman osan mielestä selkeät ja yhdessä sovittu. Toimintatapoja ja toimintaa arvioidaan yksiköissä yhdessä vähän. Perehtyjää kannustetaan tuomaan esiin omia ajatuksia, mutta niitä ei hyödynnetä toiminnan kehittämisessä. Perehtyjän olemassa olevaa osaamista hyödynnetään. Perehtyjät kokevat, että heidän mielipiteitään arvostetaan ja yksiköiden ilmapiiri on perehdytysmyönteinen.