Valta ja vastuu julkisessa terveydenhuollossa: Vertailussa perinteisen organisaation ja kunnallisen liikelaitoksen hoitotyön keskijohdon johtaminen

Abstract

Julkisessa terveydenhuollossa perätään entistä tehokkaampaa toimintaa ja läpinäkyvyyttä. Näiden syiden vuoksi sairaanhoitopiirien alaisia perinteisiä organisaatioita on muutettu kunnallisiksi liikelaitoksiksi etenkin palveluja tuottavissa yksiköissä, kuten kuvantamisissa ja laboratorioissa. Organisaatiomuutokset tuovat haasteita hoitotyön johtamiseen ylimmän johdon ja lähiesimiesjohdon välissä toimivalle keskijoh-dolle. Siihen kuuluvat ylihoitajat ja vastaavassa tehtävässä toimivat hoitotyön johtajat.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia hoitotyön keskijohdon kokemuksia vallasta ja vastuusta hei-dän kuvaamiensa tehtävien ja aseman kautta. Tutkimuksella haettiin vastausta seuraaviin tutkimusongel-miin: Pääongelma: Mitä ovat valta ja vastuu sairaanhoitopiirin organisaatiossa, kun niitä tarkastellaan julkisen perinteisen organisaation ja kunnallisen liikelaitoksen näkökulmasta? Alaongelma: Miten hoito-työn keskijohdon asema ja tehtävät eroavat toisistaan tutkimukseen valituissa organisaatioissa?

Teoriaosassa on kuvattu keskeisiä käsitteitä, jotka olivat valta, vastuu, keskijohdon asema ja tehtävät sekä kaksi valittua julkisen sektorin organisaatiomuotoa. Ne olivat terveydenhuollon perinteinen keskusjohdon alainen organisaatio ja kunnallinen liikelaitos. Tutkimuksessa on käytetty vertailevaa tutkimusotetta kah-den valitun organisaatiomallin kesken haastatteluun valittujen teemojen ympärillä.

Tutkimus toteutettiin haastattelemalla 15 keskijohtoon kuuluvaa hoitotyön johtajaa, joista puolet edusti perinteistä keskusjohdon alaista organisaatiota ja puolet julkista liikelaitosta. Haastateltujen nimike kaikil-la perinteisissä organisaatioissa oli ylihoitaja, mutta liikelaitoksissa nimikkeet vaihtelivat. Haastateltavat valittiin niin, että heidän alaisuudessaan oli kuvantaminen ja/tai laboratorio. Metodina oli teemahaastatte-lu, jossa oli neljä isompaa osa-aluetta; henkilöstöhallinto, toiminnan ja osaamisen johtaminen, taloudellis-ten asioiden johtaminen sekä tukeminen ja jaksamisesta huolehtiminen. Aineisto käsiteltiin laadullisesti teemoittain.

Tutkimustulosten perusteella organisaatiomuodolla oli osittain merkitystä, sillä liikelaitoksissa hoitotyön johtajia ja heidän alaisuudessaan olevia lähiesimiehiä on vähemmän, mutta henkilöstöä ja toimipisteitä enemmän kuin perinteisissä organisaatioissa. Yhteistä molemmille organisaatioille oli, että hoitotyön johtajilla oli valta ja vastuu päättää henkilöstöhallinnon hoitamisesta, rekrytoinnista ja toimivaaleista sekä niihin liittyvistä budjetin suunnittelusta ja seurannasta. Kaikille hoitotyön johtajille oli yhteistä, että aikaa ei ole riittävästi toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen.

Organisaatiomuutos perinteisestä organisaatiosta liikelaitokseksi muuttaa hoitotyön johtajan tehtäviä ja asemaa jonkin verran. Asemaan liittyvä valta ja vastuu riippuvat liikelaitoksen johtajan delegoinnista. Hoitotyön johtajat toimivat liikelaitoksessa vaihtelevimmissa tehtävissä ja eri nimikkeillä kuin perintei-sessä organisaatiossa. Liikelaitoksessa parhaimpana uudistuksena pidettiin päätöksenteon madaltumista ja toimintavapauksien lisääntymistä.