Osallisuuden menetelmät ja kuntalaisten osallisuus kuntaorganisaatiossa : Tarkastelussa kuntien osallisuusohjelmat

Abstract

Osallisuus on jokaisen suomalaisen kansallisoikeus ja -velvollisuus. Suomalaisten osallisuudesta on säädetty sekä perustuslaissa että kuntalaissa. Suomalaiset luottavat julkisiin instituutioihin ja demokratiaan, mutta mahdollisuudet vaikuttaa poliittisiin prosesseihin koetaan vähäisiksi. Osallisuuden lisäämisellä on kauaskantoisia vaikutuksia, sillä sen avulla voidaan ehkäistä syrjäytymistä sekä vähentää eriarvoisuutta. Kunnilla on merkittävä rooli osallisuuden edistämisessä, sillä erilaisilla ja erilaiset ryhmät huomioon ottavilla päätöksenteon ja osallisuuden menetelmillä on mahdollista lisätä kuntalaisten luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa ja näin ollen edistää heidän osallisuuttaan.

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia eri osallisuuden menetelmiä kunnissa on käytössä ja millaisia eroja kuntien välillä on osallisuuteen liittyen. Tutkielmassa hyödynnetään kuntien osallisuusohjelmia ja niistä löytyviä osallisuuden eri muotoja. Osallisuuden menetelmät on jaoteltu tieto-, suunnittelu-, päätös- sekä toimintaosallisuuden osa-alueille. Tutkielman aineisto koostuu 39 kunnan osallisuusohjelmasta. Kunnista seitsemän on pientä kuntaa, joissa asukkaita on alle 10 000. Keskisuuria kuntia, joissa asukkaita on 10 000–50 000, tutkielmaan osallistui 18 sekä 14 suurta, yli 50 000 asukkaan, kuntaa. Tutkielma on laadullinen tutkimus ja aineisto on analysoitu dokumenttianalyysin keinoin.

Tutkielman perusteella voidaan todeta, että kunnissa on käytössä paljon erilaisia osallisuuden eri osa-alueille sijoitettavia osallisuuden menetelmiä. Tieto-osallisuuden osa-alueen menetelmät antavat kuntalaiselle tietoa kunnan palveluista ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksista. Suunnitteluosallisuuden tarkoituksena on luoda kuntalaiselle mahdollisuus osallistua itseään ja lähiympäristöään koskevan toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Päätösosallisuus mahdollistaa kuntalaisten osallistumisen itseään ja lähiympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Toimintaosallisuudella tarkoitetaan kuntalaisen konkreettista toimintaan osallistumista omassa lähiympäristössään. Eniten osallisuuden menetelmiä kunnissa on käytössä tieto- ja suunnitteluosallisuuden osa-alueilla ja vastaavasti vähiten erilaisia osallisuuden menetelmiä löytyy päätösosallisuuden osa-alueelta. Suurissa kunnissa on käytössä keskimäärin enemmän sekä monipuolisemmin erilaisia osallisuuden menetelmiä kuin pienissä kunnissa. Erot kuntien välillä ovat pieniä, eivätkä ne ole suoraan verrannollisia kunnan asukaslukuun. Eroavaisuuksia kuntien välillä löytyi muun muassa osallisuusohjelmien valmisteluprosessista, henkilöstön osallisuustietoisuuden sekä eri sidosryhmien vaikutuksen ymmärtämisestä osallisuuden kokonaisvaltaiseen toteutumiseen sekä osallisuuden edistämisen tavoitteiden seurantaan ja arviointiin liittyvien vaikutuksien ymmärtämiseen.