Työhyvinvointi aikuissosiaalityössä. Tarkastelussa Vaasan aikuissosiaalityön yksikön työhyvinvointi

Abstract

Työhyvinvoinnista puhutaan paljon työelämässä ja nykyään sitä myös tutkitaan paljon. Työhyvinvointi on yksilöllistä ja se koostuu yksilön fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista kokemuksista omasta työstään. Työhyvinvointi ei ole pysyvä tila vaan se vaihtelee riippuen työn sisäisistä ja ulkoisista tekijöistä. Työhyvinvoinnilla on suuri merkitys työntekijöiden hyvinvoinnille niin työpaikalla kuin sen ulkopuolellakin. Hyvinvoiva henkilöstö on organisaation tärkein voimavara, sillä työntekijöiden hyvinvointi vaikuttaa organisaatioon monella tavalla. Sillä on vaikutusta muun muassa työn laatuun ja tehokkuuteen, organisaation maineeseen ja työntekijöiden viihtyvyyteen. Työhyvinvoinnin mittaamisen tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida työyhteisössä esiintyviä ongelmia ja siten mahdollistaa niihin puuttuminen ajoissa.

Tämän tutkimuksen pääkäsite on työhyvinvointi. Työhyvinvointia pidetään yleisesti laajimpana työntekijöiden hyvinvointia kuvailevana terminä ja se sisältää muut paljon käytetyt termit, kuten työtyytyväisyys, työn imu ja työkyky.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mitä työhyvinvointi ja sen eri osa-alueet tarkoittavat, kun niitä tarkastellaan aikuissosiaalityön kentässä. Lisäksi halutaan tietää millaiseksi henkilöstö kokee työhyvinvointinsa aikuissosiaalityön palvelualueella ja mitkä ovat henkilöstön jaksamiseen ja motivaatioon vaikuttavat tekijät. Tutkimus on kvalitatiivinen, mutta tutkimusaineisto on kerätty käyttäen kvantitatiivistyyppistä viikkoarviointimenetelmää. Tutkimusaineisto koostuu Vaasan aikuissosiaalityön yksikön työntekijöiden työhyvinvoinnin kokemuksista joulukuussa 2011.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu työhyvinvoinnin käsitteen tarkastelusta, työhyvinvoinnin taustateorioista ja sen mittaamisesta, hyvän työhyvinvoinnin tunnuspiirteistä sekä kotimaisten ja kansainvälisten sosiaalialan työhyvinvointitutkimusten esittelystä. Empiirinen osio sisältää tutkimuskohteen ja tutkimusmenetelmien esittelyä. Osiossa pohditaan myös tutkimuksen etiikkaa sekä omaa tutkijapositiota tutkittaessa omaa työyhteisöä.

Tutkimustuloksista käy ilmi, että aikuissosiaalityön työntekijät kokevat työnsä hyvin kuormittavana johtuen suuresta asiakas- ja työmäärästä suhteessa toimeentulotukilain asettamiin määräaikoihin ja työntekijäresursseihin. Oman haasteensa työlle asettivat myös pitkittyneet ja vaikeat asiakastilanteet. Työntekijät kokivat työkykynsä kuitenkin melko hyvänä ja kertoivat saavansa työniloa ja voimia työhönsä muun muassa asiakkaiden antamasta palautteesta, työyhteisöstään sekä henkilökohtaisen elämän tapahtumista. Esimieheltä toivottiin enemmän vuorovaikutusta sekä aikaa työn kehittämiseen ja organisointiin yhdessä työntekijöiden kanssa. Oman työn kehittämiseen ja kouluttautumiseen työntekijät suhtautuivat pääasiassa positiivisesti. Työhyvinvointikyselyjä olisi tehtävä säännöllisesti vuosittain, joten tutkimuksen tulokset kertovat yksikön työhyvinvoinnista tutkimushetkellä. Tämän tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä mahdollisesti myöhemmin toteutettavan uuden työhyvinvointikyselyn pohjaksi.