”Pikkuvauva parkaisi ja tuore äiti murtui kyyneliin, kun synnytysosasto sulki ovensa lopullisesti” : Media maineenrakentajana HUSin synnytyssairaaloiden keskittämisessä

Suomen syntyvyys on laskenut historiallisen alhaiselle tasolle mikä on herättänyt huolta maan tulevaisuudesta ja väestörakenteen kestävyydestä. Samalla sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvointialueiden uudistukset ja niiden myötä tapahtuneet synnytyspalveluiden keskittämiset ovat herättäneet voimakasta julkista keskustelua. Nämä kehityskulut ovat asettaneet erityisesti HUSin toiminnan ja viestinnän julkisen tarkastelun alle, pirullisen ongelman keskiössä. Tämä tutkielma tarkastelee, miten media kehystää syntyvyyden laskuun ja synnytyspalveluiden keskittämiseen liittyvää keskustelua pirullisen ongelman kontekstissa sekä millaisia merkityksiä nämä kehykset rakentavat HUSin maineelle. Tutkimuksen aineisto koostuu 32 Helsingin Sanomien ja Yle Uutisten jutusta vuosilta 2024–2025. Tutkimusmenetelmänä on kehysanalyysi, jonka avulla tarkastellaan, miten media osallistuu yhteiskunnallisten ongelmien ja organisaatiokriisien jäsentämiseen. Tutkielma sijoittuu median ja journalismin tutkimuksen kentälle ja sitä taustoitetaan hallintotieteellisellä pirullisen ongelman käsitteellä. Analyysin tuloksena tunnistettiin kymmenen erilaista kehystä. Syntyvyyden laskua käsiteltiin syntyvyyden kriisin-, vastuun-, ratkaisun-, arvon ja inhimillisyyden- sekä tulevaisuuden ja sopeutumisen kehyksien kautta. HUSin maineenhallintaa käsiteltiin rationaalisen-, kriisin ja vastuun-, empatian ja inhimillisyyden-, luottamuksen ja maineen palauttamisen- sekä tulevaisuuden ja uudistumisen kehyksien avulla. Kehykset rakentavat kuvaa monitasoisesta ilmiöstä, jossa yksilölliset valinnat, yhteiskunnalliset rakenteet ja poliittiset ratkaisut kietoutuvat toisiinsa osana yhteiskunnallista keskustelua ja maineen rakentamista. Tutkielma osoittaa, että media ei ainoastaan raportoi kriiseistä, vaan myös osallistuu aktiivisesti merkitysten rakentamiseen. Helsingin Sanomien uutisoinnissa korostuu rationaalinen ja vastuun kehys, kun taas Yle Uutiset tuo enemmän esiin inhimillisiä ja empaattisia näkökulmia. Näiden erojen seurauksena media luo HUSista monitasoisen ja ajoittain ristiriitaisen kuvan. Toisaalta rationaalisena ja vastuullisena toimijana, toisaalta etäisenä ja hallinnollisena organisaationa. Tutkielma havainnollistaa pirullisten ongelmien ratkaisemisen olevan viestinnällisesti haastavaa. Niihin sisältyy taloudellisia, moraalisia ja emotionaalisia ulottuvuuksia, joihin ei ole yksiselitteisiä ratkaisuja. Tutkielma tukee käsitystä siitä, että maineenhallinta kriisitilanteissa on yhtä aikaa strateginen ja eettinen tehtävä, jossa avoimuus, empatia ja vuorovaikutus ovat keskeisiä luottamuksen rakentumisen edellytyksiä. Tutkielma syventää ymmärrystä median ja julkisen sektorin organisaatioiden välisestä suhteesta Suomalaisessa yhteiskunnassa ja osoittaa maineen olevan jatkuvasti muuttuva tila, jota media ja organisaatiot yhdessä rakentavat.