Osaketuottojen ja bruttokansantuotteen kasvun yhteys – Tarkastelussa Suomi, Ruotsi ja Tanska

Abstract

Tämän Pro Gradu -tutkielman tutkimuskysymys on, että sisältävätkö osaketuotot informaatiota reaaliaikaisesta bruttokansantuotteen kasvusta ja voidaanko reaaliaikaisten osaketuottojen avulla ennustaa tulevaa bruttokansantuotteen kasvua Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Teoriaosuudessa esitetyn teoriamallin mukaan osakkeiden hinnat muodostuvat talouden tulevaa tilaa heijastavien rationaalisten odotusten kautta, joten osaketuottojen pitäisi olla eteenpäin katsovia ja sisältää sijoittajien käytettävissä olevaa informaatiota talouden kasvusta. Aiemman tutkimuskirjallisuuden perusteella osaketuottojen ja reaaliaikaisen bruttokansantuotteen kasvun välinen yhteys on historiallisesti ollut vahvaa Suomessa ja Ruotsissa mutta Tanskassa heikkoa. Kuosmasen ja Vatajan (2026) mukaan edellä mainittu tulos on välittynyt myös reaaliaikaisten osaketuottojen otoksen ulkopuoliseen ennustekykyyn. Näitä eroja on kuitenkin vaikea selittää esimerkiksi talouden rakenteella, koska kaikki kolme vertailumaata ovat olleet palvelupainotteisia talouksia tarkasteluperiodin aikana. Tanskassa talous on kuitenkin verrokkejaan avoimempi ja vientivetoisempi, mikä saattaa osaltaan selittää eroja osaketuottojen ja bruttokansantuotteen kasvun yhteydessä.

Tutkimuskysymyksen tarkasteluun käytetään aineiston sisäistä regressioanalyysiä, joka antaa viitteitä osaketuottojen ja reaaliaikaisen bruttokansantuotteen kasvun yhteydestä sekä otoksen ulkopuolista ennustamista, jonka avulla arvioidaan reaaliaikaisten osaketuottojen kykyä ennustaa bruttokansantuotteen kasvua eripituisilla ennustehorisonteilla. Regressioanalyysissä informaatiokriteerien avulla valittua autoregressiivistä vertailumallia verrataan reaaliaikaisilla ja viiveellisillä osaketuotoilla laajennettuun malliin. Laajennetun mallin sisältämää informaatiota bruttokansantuotteen kasvusta arvioidaan vertailemalla laajennetun mallin ja vertailumallin F-testin arvoa, korjattua selitysastetta ja keskivirhettä sekä suorittamalla osaketuottomuuttujille Waldin testi. Otoksen ulkopuolisessa ennustamisessa käytetään rekursiivista simulointia, jossa aiemman bruttokansantuotteen kasvun ja osaketuottojen avulla luodaan estimaatteja tulevasta bruttokansantuotteen kasvusta ja verrataan niitä toteutuneeseen kasvuun. Estimaatteja toteutuneisiin arvoihin vertaamalla saadaan ennustemallin keskimääräinen ennustusvirhe, jota verrataan autoregressiiviseen vertailumallin ennustevirheeseen.

Tutkielmassa saatujen empiiristen tulosten avulla voidaan todeta, että osaketuottojen ja bruttokansantuotteen kasvun välinen yhteys on Suomessa ja Ruotsissa ollut vahvaa mutta Tanskassa heikompaa, kuten aiempi kirjallisuuskin on osoittanut. Myös ennustevirheiden suuruus on Tanskassa Suomea ja Ruotsia suurempaa, mikä viittaa osaketuottojen rajalliseen ennustekykyyn Tanskassa. Suomessa ja Ruotsissa sen sijaan osaketuotot näyttäisivät soveltuvan talouskasvun ennustamiseen lyhyellä ja keskipitkällä ennustehorisontilla eli noin vuoden päähän. Ennustekyky näyttää kuitenkin heikkenevän sitä pidemmillä ennustehorisonteilla.