Tulospalkkaus osana peruskoulujen tulosjohtamista: Tulospalkkauksen käsitteellinen pohdinta ja Helsingin peruskoulujen tulospalkkauskokeilun arviointi

Abstract

Julkisten organisaatioiden tulosvaatimukset ovat nousseet keskeisiksi teemoiksi julkisen sektorin toiminnan kehittämisessä. Tulosjohtamista ja sen myötä myös tulospalkkausta on alettu soveltaa useusiin julkisiin organisaatioihin. Uusimpia tulospalkkauksen soveltamiskohteista ovat peruskoulut. Tämän pro gradu –tutkimuksen tarkoituksena on selvittää tulospalkkauksen toimivuutta peruskoulun kaltaisessa julkista palvelua tuottavassa organisaatiossa. Tulospalkkausta käsitellään osana koulujen tulosjohtamista. Ensisijainen tarkoitus on tutkia tulospalkkauksen toimivuutta johdon näkökulmasta. Toimiiko tulospalkkaus tulosjohtamisen apuvälineenä kouluissa?

Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään tulosjohtamista, sen taustoista käsin. Tulospalkkauksen osuutta onnistuneessa tulosjohtamisessa pidetään merkittävänä. Palkkauksen merkitystä työmotivaatiota lisäävänä tekijänä tarkastellaan myös motivaatioteoreettisista lähteistä. Lisäksi, koska tässä tutkimuksessa varsinaisena tutkimuskohteina ovat peruskoulut, käsitellään teoriaosuudessa myös asiantuntijaorganisaatiota sekä asiantuntijoiden motivaatiotekijöitä erikseen.

Empiirisen tutkimusosuuden aineisto koostuu sekä kvalitatiivisesta että kvantitatiivisesta aineistosta. Kvalitatiivisena tutkimusmetodina käytettiin teemahaastattelua. Kvantitatiivisena tutkimusmetodina toimi strukturoitu kysely. Aineisto kerättiin Helsingin opetustoimesta sekä tulospalkkauskokeiluun osallistuvista kouluista. Haastatteluaineiston analysointi perustui kvalitatiiviseen sisällön analysointiin. Kyselylomakkeiden analysointiin käytettiin taulukkolaskentaohjelmaa.

Tutkimuksen empiirisen aineiston pohjalta voidaan todeta tulospalkkauksen toimivan peruskouluissa tulosjohtamisen apuvälineenä. Tulospalkkauksen mukanaan tuomia konkreettisia apuvälineitä koulujen johtamiseen ovat työnjaon selkeytyminen ja toiminnan selkeä tavoitteiden asettaminen, jotka molemmat ovat osaltaan tehostaneet toimintaa. Myös rahallisten palkkioiden antamisen mahdollisuutta pidettiin tulosjohtamisen apuvälineenä. Lisäksi yhteiset tulostavoitteet ja niiden saavuttamiseen sitoutuminen on tiivistänyt kouluissa henkilökunnan sisäistä yhteistyötä. Tutkimuksen empiiristen tulosten perusteella tulospalkkaus peruskouluissa vaatii vielä joiltain osin kehittämistä. Keskeisimmäksi ongelmakohdaksi nousee tulosten määrittelyn hankaluus. Myös tulostavoitteiden saavuttamisen tulkinnallisuutta ja palkkioiden maksuperiaatteita pidettiin järjestelmän ongelmakohtina.