Neocloudi vai tekoälypilviyritys? : Tarkastelussa tekoälykäsitteet ja -termit Ylen tekoälyaiheisissa verkkoartikkeleissa
Pysyvä osoite
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tekoäly on ilmiönä merkityksellinen sen erikoisalan ulkopuolellakin tekoälyn yhteiskunnallisten vaikutusten takia, ja tekoälyilmiöistä kirjoittavilla journalisteilla on oma roolinsa kansalaisten tekoälylukutaidon kehittämisessä sekä ylläpitämisessä. Siksi tässä tutkielmassa tarkastellaan tekoälyn ilmiötä siitä viestinnällisestä näkökulmasta, miten Ylen verkkoartikkelit rakentavat tekoälyä koskevaa käsitteistöä ja millä tavoin käytetty termistö voi mahdollisesti edistää tai vaikeuttaa ilmiön ymmärrettävyyttä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia tekoälykäsitteitä ja -termejä ilmenee Ylen yleistajuisissa tekoälyaiheisissa verkkoartikkeleissa. Tutkimusta ohjaavat kaksi tutkimuskysymystä, jotka ovat 1. Mitä tekoälykäsitteitä ja -termejä ilmenee Ylen tekoälyä käsittelevissä verkkoartikkeliteksteissä? 2. Miten tekoälykäsitteistä käytetyt termit täyttävät hyvän termin kriteerit? Tutkimusaineisto koostuu vuonna 2025 julkaistuista tekoälyä käsittelevistä Ylen verkkoartikkeleista. Aineistosta muodostettiin tekstikorpus Sketch Engine -ohjelmalla, jolla korpukselle suoritettiin myös puoliautomaattinen terminpoiminta termilistojen muodostamiseksi.
Tutkimusmenetelminä analyysissä käytettiin systemaattista käsiteanalyysiä sekä termianalyysiä, mikä asemoi tutkimuksen osaksi terminologisen tutkimuksen viitekehystä. Termilistojen käsitteistä muodostettiin systemaattisella käsiteanalyysillä yleistajuisen aineiston tekoälykäsitteiden kokonaiskäsitejärjestelmää kuvaava graafinen satelliittimalli. Satelliittimallista ilmenee käsitesuhteiden kautta tekoälykäsitteiden kytkös tekoälyn pääkäsitteeseen sekä toisiin tekoälykäsitteisiin. Systemaattinen käsiteanalyysi osoitti, että Ylen verkkoartikkeleissa tekoälyn käsitteistöä rakennetaan etenkin geneeriseen käsitesuhteeseen sekä toimintasuhteeseen liittyvien käsitteiden kautta. Tämä tarkoittaa erilaisten tekoälyn sovellusten tyypittelyn ohella sitä, että tekoälyn ilmiöstä rakennetaan kuvaa etenkin toiminnan näkökulmasta.
Käsiteanalyysin tuloksena muodostetusta kokonaiskäsitejärjestelmästä poimittiin viisi tekoälytermiä termianalyysiin, jossa termien laatua tarkasteltiin hyvän termin kriteerien näkökulmista. Termianalyysi osoitti, että tekoälytermit ovat ongelmallisia etenkin käsitesisältöön ja kieleen liittyvien tekijöiden osilta, mikä viittaa käsitesisältöä tarkemmin kuvaavien omakielisten termien tarpeeseen. Tekoälyilmiön ymmärrettävyyttä voitaisiin parantaa verkkoartikkeliteksteissä keskittymällä etenkin termien omakielisyyteen ja läpinäkyvyyteen. Termianalyysin lopuksi muodostettiin vaihtoehtoisia termejä analyysissä ongelmallisiksi havaituille tekoälytermeille. Vaihtoehtoisia termejä on mahdollista käyttää jatkossa esimerkiksi suuntaa antavana ohjenuorana termien muodostamiselle tekoälystä kirjoitettaessa.