The Impact of Derivatives Usage on Firm Value in Nordic Energy Companies
Pysyvä osoite
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Financial derivatives are commonly used by non-financial firms as part of their risk management strategies, yet prior research offers mixed conclusions about whether these instruments contribute to higher firm value. For energy companies in the Nordic region, exposure to highly volatile commodity markets makes hedging particularly relevant, creating a strong context for assessing how derivative usage relates to valuation. This thesis investigates whether the use of financial derivatives is associated with increased firm value among Nordic energy firms, using Tobin’s Q as the primary performance measure. The analysis draws on quarterly data from 142 publicly listed Nordic firms between 2018 and 2024. Totally there is 3 976 firm-quarter observations. The study includes univariate tests, correlation analysis, and pooled ordinary least squares regressions, including controls for firm size, leverage, profitability, growth, geographic diversification, liquidity, and dividend policy. The results show that derivative users do not exhibit significantly higher Tobin’s Q than non-users in either the full sample or the energy sector subsample. The coefficient on the derivative user dummy is statistically insignificant across all model specifications, whereas firm size and geographic diversification display positive and significant associations with firm value. Energy firm show a lower average Tobin’s Q of 1,62 than non-energy firms despite a high derivatives usage rate of 87 percent. Overall, the findings suggest that derivatives usage in Nordic energy companies primarily serves as a risk management tool rather than a value enhancing mechanism, which supports the view that the valuation effects of corporate hedging are context dependent, and that derivatives usage alone does not generate a valuation premium in the Nordic energy sector.
Johdannaiset ovat laajasti käytettyjä riskienhallinnan välineitä ei-rahoitusalan yrityksissä, mutta empiirinen näyttö johdannaisten käytön vaikutuksesta yritysarvoon on ristiriitaista eri toimialoilla. Pohjoismaiset energiayhtiöt toimivat erittäin epävakailla hyödykemarkkinoilla, mikä tekee niistä tärkeän tutkimuskohteen johdannaispohjaisen suojautumisen arvovaikutusten tarkastelulle. Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia, onko johdannaisten käyttö yhteydessä korkeampaan yritysarvoon pohjoismaisissa energiayhtiöissä Tobin Q:lla mitattuna. Tutkimuksessa hyödynnetään neljännesvuosittaista aineistoa 142 pörssilistatusta pohjoismaisesta yrityksestä ajanjaksolta 2018–2024. Aineistossa on yhteensä 3 976 yritysneljännestä. Analyysi perustuu univariantti- ja korrelaatioanalyyseihin sekä pooled OLS-regressiomalleihin, joissa kontrolloidaan yrityksen koon, velkaantuneisuuden, kannattavuuden, kasvun, maantieteellisen hajautuneisuuden, likviditeetin ja osingonmaksun vaikutukset. Tulokset osoittavat, että johdannaisia käyttävien yritysten Tobin Q ei ole merkitsevästi korkeampi kummassakaan, koko otoksessa tai energiasektorin alaryhmässä. Johdan-naisten käyttöä kuvaava indikaattorimuuttuja ei ole tilastollisesti merkitsevä missään mallissa, kun taas yrityksen koko ja maantieteellinen hajautuneisuus ovat positiivisesti ja merkitsevästi yhteydessä yritysarvoon. Energiayhtiöiden keskimääräinen Tobin Q on 1,62, mikä on alempi kuin muilla toimialoilla, vaikka 87 prosenttia energiayhtiöistä käyttää johdannaisia. Kokonaisuudessaan tulokset viittaavat siihen, että johdannaisten käyttö toimii pohjoismaisissa energiayhtiöissä ensisijaisesti riskienhallinnan välineenä eikä suoraan yritysarvoa kasvattavana mekanismina.