Neuvottelumenettelyn käyttö käyttöoikeussopimusten kilpailuttamisessa

Abstract

Julkisten hankintayksiköiden on kilpailutettava tekemänsä hankinnat käyttäen kilpailuttamisessa hankintalain mukaisia määrämuotoisia menettelyjä. Hankintaprosessi etenee hankinnan suunnittelusta varsinaisen hankintamenettelyn kautta hankintasopimuksen tekemiseen.

Tutkielmassani tarkastelen määrämuotoisista hankintamenettelyistä neuvottelumenettelyä ja sen soveltamista hankintatoimessa eritoten käyttöoikeussopimuksia kilpailutettaessa. Tutkielma etenee hankintaprosessin kuvauksesta määrämuotoisten hankintamenettelyjen läpikäyntiin. Pääpaino hankintamenettelyjen läpikäynnissä on neuvottelumenettelyn tarkempi tarkastelu, muut hankintamenettely käydään läpi varsin yleisellä tasolla ikään kuin antamaan taustaa ja helpottamaan tutkielman aiheen ymmärtämisestä. Seuraavaksi tutkielmassa syvennytään käyttöoikeussopimuksen käsitteeseen. Tutkielma päättyy tarkasteluun, jossa selvitetään neuvottelumenettelyn käyttöä käyttöoikeussopimusten kilpailuttamisessa.

Neuvottelumenettelyllä tarkoitetaan hankintalain määritelmän mukaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisee hankintailmoituksen ja johon halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Neuvottelumenettelyssä hankintayksikön on mahdollista määritellä hankinnan sisältö ja valintaehdot tarjouskilpailuun mukaan valittujen toimittajien kanssa käydyissä neuvotteluissa. Lainsäädäntö ei rajoita seikkoja, joista neuvotteluissa voidaan neuvotella. Ainut neuvotteluille asetettu vaatimus on tarjoajien tasapuolinen kohtelu neuvottelujen aikana. Tyypillisiä neuvottelumenettelyn käyttötilanteita ovat pitkäkestoiset, usein monimutkaisia rahoituksellisia ja oikeudellisia järjestelyjä sisältävät käyttöoikeussopimukset. Neuvottelumenettelyä on mahdollista käyttää vain sellaisissa tapauksissa, kun lainsäädäntä nimenomaisesti antaa käytölle edellytykset.

Käyttöoikeussopimukset eroavat edellä kuvatusta tavallisesta hankinnasta siten, että niissä hankintayksikkö hankkii kyllä haluamansa palvelun tai rakennusurakan, mutta vastikkeena siitä toimittaja saa pelkän rahallisen korvauksen sijaan käyttöoikeuden sopimuksen kohteena olevaan palveluun tai urakan kohteena olevaan rakennukseen. Käyttöoikeuden lisäksi hankintayksikkö voi maksaa toimittajalle rahallista korvausta. Vastikkeen lisäksi tunnusomaista käyttöoikeussopimuksille on se, että niissä toiminnasta aiheutuvan riskin tulee siirtyä joko kokonaan tai merkittävin osin käyttöoikeuden saajalle. Esimerkkinä käyttöoikeussopimuksesta toimii hyvin hankintayksikön ja linja-autoyrittäjän välinen sopimus, jossa yrittäjä sitoutuu tarjoamaan kuljetuspalveluita sovitulla reitillä siten, että saa osan tuloistaan palvelua käyttäviltä asiakkailta ja osan hankintayksiköltä.

Neuvottelumenettelyn käyttö on sallittua käyttöoikeussopimusten kilpailuttamisessa hankintalain 25 ja 66 §:ien nojalla. Neuvottelumenettelyä voidaan pitää hankintamenettelyistä kaikkein sopivimpana menettelyjä kilpailutettaessa luonteeltaan monimutkaisia ja laajoja käyttöoikeussopimuksia. Suurimpana vahvuutena neuvottelumenettelylle voidaan pitää siihen sisältyvää mahdollisuutta, että käyttöoikeussopimuksen kohdetta tai sen toteuttamistapaa ei tarvitse tarkkaan määritellä ennen hankintamenettelyn aloittamista, vaan neuvotteluissa on mahdollisuus tarkentaa sopimuksen kohdetta ja etsiä vaihtoehtoja sen toteuttamiselle.