Kunnat murroksessa – mitä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jälkeen? Kunnanjohtajien näkemyksiä kuntien tulevaisuudesta

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä vastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta siirtyi hyvinvointialueille 1.1.2023. Uudistus oli osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa. Uudistuksen muotoa haettiin kuitenkin useiden hallituskausien ajan. Pilottihanke toteutettiin vuosina 2005-2012 Kainuussa, jonka jälkeen useissa muissakin maakunnissa on toteutettu samankaltainen uudistus kuntayhtymien kautta. Hankkeen myötä Suomeen syntyi erilaisia kuntien yhteistoimintamalleja ja ulkoistusjärjestelyitä. Uudistusta kerettiin valmistella 15 vuotta ennen Marinin hallituksen esittelemää ja eduskunnan 2021 hyväksymää sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta. Yhteiskuntamme siirtyi historiallisen muutoksen myötä kaksiportaisesta hallinnosta kolmiportaiseen hallintoon. Yhteiskuntamme pohjautuu itsenäisiin kuntiin, joiden tehtävä on järjestää asukkailleen palveluita, joista suurin osa on määritelty suoraan laissa. Kuntien merkittävin kuluerä, eli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen, siirtyi uudistuksessa hyvinvointialueiden järjestettäväksi. Uudistus vaikuttaa olennaisesti kuntien toimintaan ja tulevaisuuteen. Hyvinvointialueet ovat olleet toiminnassa pian 1,5 vuotta, mutta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen todellinen vaikutus yksittäisten kuntien talouteen on vielä epävarmaa. Uudistus vaikuttaa olennaisesti muun muassa palveluverkon karsimisen myötä kuntalaisten lähipalveluihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on monien organisaatioiden liitos, jossa järjestelmien osat liittyvät yhteen ja muuttavat toisiaan. Kaikkia tulevia vaikutuksia ja muutoksia on siten mahdotonta ennustaa. Kuntien tehtävien vähentäminen ei kuitenkaan horjuta niiden merkitystä yhteiskunnassamme, mutta nyt kuntien on aika määritellä toimintansa ja tulevaisuuden suuntaviivansa uudelleen. Kunnat lähtevät tekemään suuntaviivoja eri suuntiin, jolloin kunnat tulevat erilaistumaan muutoksen myötä. Kilpailu asukkaista, yrityksistä ja osaavista työntekijöistä tulee koventumaan entisestään. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on kartoittaa miten kunnanjohtajat näkevät uudistuksen muuttavan kuntaa, ja mitä tulevaisuudenodotuksia he liittävät uudistuksen jälkeiseen aikaan. Tässä tutkielmassa esitellään Suomen julkisen hallinnon strategia, käydään läpi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaikutuksia kuntiin ja esitellään kunnanjohtajille tehtyjen haastattelujen tulokset. Tutkielman empiirinen osuus koostuu laadullisesta tutkimuksesta, kahdeksan kunnanjohtajan asiantuntijahaastattelusta, jossa he pohtivat uudistuksen vaikutuksia omaan kuntaansa, maakuntaan ja koko yhteiskuntaamme. Tutkielman tarkoitus on lisätä ymmärrystämme siitä, miten kunnat ovat muuttuneet ja tulevat muuttumaan tässä murrosvaiheessa.