Lutherin psalmivirren matka 1500-luvulta nykypäivään

Abstract

Tutkielmassani olen tarkastellut Lutherin n. vuonna 1523 tekemää virttä, sen ruotsinnosta vuodelta 1536 ja suomennoksia kaikkiaan kuudessa virsikirjassa. Tutkimusaineistooni kuului myös psalmikäännöksiä yhteensä kuudesta suomenkielisestä Raamatusta, sillä virsi on tehty psalmin 130 pohjalta. Tarkastelin virsien kehitystä ja muutoksia niin ortografisesti, muoto-opillisesti, lauseopillisesti kuin semanttisesti. Tutkimusmetodina käytin Ingon käännösvastine-termin jaottelua. Huomioin myös psalmin vaikutusta virteen ja sen kehitykseen.

Sekä virsien että raamattujen kääntäminen on eroaa kaunokirjallisuuden kääntämisestä. Uskollisuus lähtötekstille on olennaisen tärkeää, sillä varsinkin Raamatun sanoma on pyhä eikä sitä saa muuttaa. Virsien kääntämisessä on myös huomioitava sen laulettavuus ja runomuotoinen asu. Vanhan kunnioitus, mutta pyrkimys nykyaikaiseen kieliasuun, on ollut niin virsikirja- kuin raamatunkäännöskomiteoiden tavoite uusia laitoksia käännettäessä ja korjailtaessa.

Sekä virrestä että psalmitekstistä on nähtävissä uskollisuus niiden lähtöteksteille. Suomenkieliset virsitekstit erosivat toisistaan melko vähän. Lutherin alkuperäinen virsiteksti on uskollisin psalmin sanomalle, ruotsinnos poikkeaa siitä neljännessä säkeistössä, samoin suomennokset. Psalmin 130 avunhuuto on säilynyt kuitenkin hyvin. Vaikka kieli on nykyaikaistunut virsikirjojen myötä, virsi ei ole menettänyt voimakasta sanomaansa.