Killer acquisition -ostot yrityskauppavalvonnassa

Abstract

Euroopan unionin yrityskauppavalvonnan mahdollinen uudistustarve on puhuttanut tutkijoita viime vuosien ajan. Teknologisen kehityksen ja digitalisaation myötä yritysten liiketoimintamallit ovat kehittyneet ja alustayritykset ovat nostaneet suosiotaan. Kilpailuympäristön muuttuessa alati dynaamisemmaksi on kuitenkin huomattu, ettei kaikkia kilpailulle potentiaalisesti haitallisia yrityskauppoja saada nykyisen sääntelyn perusteella yrityskauppavalvonnan piiriin. Tällaisia ovat niin kutsutut killer acquisition -ostot, joissa potentiaalinen kilpailija, joka on useimmiten startup-yritys, ostetaan pois markkinoilta. Maailman suurimmat alustayritykset Facebook, Amazon, Apple, Microsoft ja Google ovat tehneet vuosikymmenen ajan satoja yritysostoja, joista ei ole tarvinnut tehdä ilmoituksia, sillä ilmoitusvelvollisuuden raja-arvot eivät ole täyttyneet. Ne harvat yritysostot, jotka ovat päätyneet kilpailuviranomaisten arvioitavaksi, ovat saaneet jälkikäteen laajasti kritiikkiä puutteellisesta analyysista.

Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella sitä, millä tavalla nykyinen yrityskauppojen arviointimenetelmä soveltuu potentiaalisten killer acquisition -ostojen arviointiin, sekä sitä, millaisia haasteita digitaalisilla markkinoilla tapahtuvien yrityskauppojen arvioinnissa on tunnistettavissa. Tutkielman metodi on oikeusdogmaattinen, ja sen avulla pyritään selvittämään voimassa olevan oikeuden tilanne EU:n yrityskauppavalvonnan osalta, sekä tulkitsemaan, onko yrityskauppavalvontaa säätelevä sulautuma-asetus soveltuva myös tämän päivän kilpailuympäristöön. Tämän lisäksi tutkielmassa perehdytään erilaisiin raportteihin, komission tiedonantoihin, tutkimuksiin ja tutkijoiden näkemyksiin nykyisen yrityskauppavalvontamenetelmän soveltuvuudesta digitaalisille markkinoille ja startup-yritysten ostojen arviointiin.

Tutkielmassa käsitellään digitaalisten markkinoiden erityispiirteitä ja niiden vaikutusta yrityskaupan analyysiin sekä yrityskaupan ilmoitusvelvollisuuden raja-arvoja, ja startup-yrityksille paremmin soveltuvia vaihtoehtoisia ilmoituskriteereitä. Tämän lisäksi perehdytään merkityksellisten markkinoiden määrittämiseen digitaalisilla markkinoilla ja kilpailuvaikutusten arvioinnin haasteisiin erityisesti startup-yritysten kohdalla.

Tutkielman tuloksista käy ilmi, ettei yrityskauppavalvonnan saralla ole toistaiseksi yhteneväistä mielipidettä siitä, mitkä metodit ovat soveltuvimmat potentiaalisten killer acquisition -ostojen arviointiin. Nykyiset ilmoitusvelvollisuuden raja-arvot eivät mahdollista pienten startup-yritysten ostojen päätymistä komission toimivallan alle. Yrityskauppojen arviointimenetelmä puolestaan vaikuttaa toistaiseksi toimivalta, kunhan kilpailuviranomaiset osaavat ottaa digitaalisilla markkinoilla toimivien alusta- ja startup-yritysten ominaispiirteet huomioon kilpailuvaikutusten arvioinnissa. Kilpailuhaittojen todentamista vaaditaan kuitenkin liian suurella varmuudella, minkä vuoksi joitakin kilpailulle haitallisia yrityskauppoja sallitaan nykyisen analyysin valossa.