Organisaatiorakenteen muutos valtionhallinnossa: Tarkastelussa organisaatiorakenteen teoriat sekä kokemuksia neljästä maasta ja viidestä suomalaisesta valtionhallinnon yksiköstä

Abstract

1990-luku oli merkittävien hallintouudistusten aikaa Suomen valtionhallinnossa. Hallintouudistuksilla pyrittiin vastaamaan muuttuneeseen kansainväliseen ympäristöön, hyvinvointivaltion rahoitusongelmiin ja vaatimuksiin julkisen sektorin toimivuudesta ja paremmasta tuloksellisuudesta. Samat seikat ovat nykyisen valtionhallinnon uudistamisen vaikuttimina.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on saada tarkka kuva valtionhallinnon yksiköiden rakennemuutoksista. Tavoitteena on kuvata valtionhallinnon yksiköiden rakenteiden muutoksia ja näiden muutosten suhdetta kansainvälisesti toteutettuihin rakennemuutoksiin. Lisäksi selvitetään, millaiset piirteet korostuvat valtionhallinnon yksiköiden organisaatiomalleissa.

Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: millaiset seikat korostuvat valtionhallinnon yksiköiden organisaatiomalleissa? Minkälaisia muutoksia näiden yksiköiden organisaatiorakenteissa on tapahtunut sekä minkälainen on yksiköissä toteutettujen muutosten suhde kansainvälisesti toteutettuihin organisaatiorakenteiden muutoksiin?

Tutkielmassa analysoidaan organisaatiorakenteen muutosta valtionhallinnossa organisaatiorakenteen teorian sekä neljän maan ja viiden valtionhallinnon yksikön kokemusten pohjalta. Organisaatiorakenteen muutoksen tutkimiseksi valittiin kolme teoreettista käsitettä ja kaksi organisaatiomallia. Käsitteet olivat organisaatio, organisaatiorakenne ja muutos. Organisaatiomallit olivat byrokraattinen ja orgaaninen organisaatio.

Empiirisesti organisaatiorakenteen muutosta tutkittiin viiden valtionhallinnon yksikön haastatteluanalyysin avulla, joka konkretisoi teoreettisia huomioita ja kontekstivertailun havaintoja. Case-organisaatiot valittiin siksi, että ne kaikki hoitavat valtion perustehtäviä kuten korkeaa opetusta ja tutkimusta, verotusta, hallinnon valvontaa, yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä ympäristöasioita. Tutkimuksen metodina käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluissa käytettiin puolistrukturoitua haastattelua.

Caseissa toteutetut muutokset ovat noudattaneet pitkälti valtionhallinnon uudistuspolitiikkaa ja sen tavoitteita. Yksiköissä toteutettujen muutosten suhde kansainvälisesti toteutettuihin organisaatiorakenteiden muutoksiin ei ole yksiselitteinen, mutta niistä löytyi yhtäläisyyksiä ja eroja. Analyysin tuloksena kävi ilmi, että valtionhallinnon yksiköissä korostuvat piirteet ovat selkeä tehtäväjako, joustavuus työtehtävien organisoinnissa, dynaamisuus, hierarkkisuus sekä verkostomaisuus. Yksiköissä toteutetut muutokset ovat olleet pääosin luonteeltaan laajoja ja syvälle rakenteisiin meneviä, joiden ohella yksiköissä on toteutettu hieman suppeampia muutoksia. Organisaatiorakenteen muutoksessa korostuvia tekijöitä on neljä. Ensiksi organisaatiorakenteen muutoksessa tulee tiedostaa muutosten tarpeet, joissa korostuvat kansainvälisten esimerkkien vaikutukset. Toiseksi tulee ottaa huomioon muutoksen tavoitteet, joissa korostuvat yhteistyön merkitys henkilöstön ja organisaation eri osien välillä. Kolmanneksi muutoksen kohteena olevan organisaation rakenteen ominaispiirteet on muutoksessa huomioitava. Neljänneksi organisaatiorakenteen muutoksessa korostuvat jatkuvuus ja kehittäminen, joiden kautta pystytään vastaamaan hallinnon muuttuviin haasteisiin.