Sähköisten palvelujen käyttöönotto terveydenhuollossa - näkemyksiä ja kokemuksia käyttöönottovalmiuksista.

Abstract

Terveydenhuollossa eletään murrosmaisen muutoksen aikaa. Sähköiset palvelut osana digitalisaatiota ovat yksi keino, jolla pyritään vastaamaan terveydenhuollon ajankohtaisiin haasteisiin, kuten asiakkaiden muuttuvat odotukset, ikääntyvän väestön palvelutarpeiden kasvu, maahanmuuttajien tarpeet tai julkishallinnon vähenevät taloudelliset resurssit. Terveydenhuollon palveluja kehitetään nykyistä asiakaslähtöisemmäksi, ja samaan aikaan sähköisten palvelujen käyttöönotto muovaa vanhoja toimintatapoja tuoden tullessaan uudenlaisia tapoja toimia. Muutokset vaikuttavat terveydenhuollossa tarvittavaan osaamiseen ja valmiuksiin.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, mitä sähköiset palvelut tarkoittavat terveydenhuollossa, millaisia valmiuksia käyttöönottoon tarvitaan, ja minkälaisia kokemuksia ja näkemyksiä esimiehillä ja johtajilla on sähköisten palvelujen käyttöönottovalmiuksista. Tutkimus on käsitelähtöinen. Terveydenhuollon sähköisten palvelujen käyttöönottovalmiudet rakentuvat tarkastelemalla käyttöönoton tasoja, ulottuvuuksia ja valmiuksia sekä niiden välistä vuorovaikutusta.

Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu kymmenen esimiehen tai johtajan ja yhden sairaanhoitajan teemahaastatteluista (n=11). Haastattelut analysoitiin sisällönanalyysillä haastattelurungon teemojen toimiessa myös analyysin runkona. Haastattelujen tuloksia peilattiin käyttöönoton ulottuvuuksiin, jonka myötä muodostettiin yhteenveto käyttöönottovalmiuksista johtopäätöksiä varten.

Merkittävimpiä tuloksia henkilöstön näkökulmasta oli osaamisen varmistaminen. Palvelujen näkökulmasta merkittävää oli palvelukulttuurin ja ajatusmallin muutos organisaatiolähtöisyydestä asiakaslähtöisyyteen. Johtamisen näkökulmasta korostui vuorovaikutteinen henkilöstöä tukeva ja kuunteleva johtaminen. Käyttöönoton nähtiin käynnistyvän johtamisen avulla hierarkkisesti ylhäältä alas, mutta alhaalta ylös -johtamisen avulla saatiin käyttöönottoprosessin edistymisen kannalta oleellista tietoa. Teknologisten ratkaisujen kannalta merkityksellistä oli käyttäjälähtöisyys ja käyttäjien osallistuminen käyttöönoton suunnitteluun. Esimiesten tuki, sekä oikea-aikainen ja riittävä tietotekninen käyttäjätuki edistivät käyttöönottoa. Käyttöönoton haasteena nähtiin järjestelmien toimivuuteen liittyvät puutteet ja kiireiset aikataulut. Sähköisten palvelujen käyttöönotto nähtiin osana organisaation kokonaiskehittämistä, jota pitäisi tehdä koordinoidusti ja hallitusti. Haastatteluissa ei noussut esiin yllätyksellisiä tekijöitä, vaan vastaukset myötäilivät teoriassa esiin nousseita näkemyksiä.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sähköisten palvelujen käyttöönotto terveydenhuollossa näyttäytyy kompleksisena ilmiönä, jossa kietoutuvat yhteen käyttöönoton ulottuvuudet. Käyttöönottovalmiuksia tulisi edistää yksilön, terveydenhuollon organisaatioiden ja kansallisella tasolla.