Yrityskoon, strategian ja ympäristön epävarmuuden vaikutus toimintomenetelmien käyttöön ja käytön vaikutus yrityksen taloudelliseen menestykseen

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee toimintopohjaisia laskentamenetelmiä. Toimintolaskenta on esitetty usein ratkaisuna perinteisten kustannuslaskentajärjestelmien ongelmiin. Monissa tapauksissa näin onkin, mutta aina toimintolaskentaan siirtyminen ei johda sen tarkempiin tuotekustannuksiin kuin perinteisetkään kustannuslaskentajärjestelmät. Tässä tutkielmassa tarkastellaan kontingenssitekijöistä yrityskoon, strategian ja ympäristön epävarmuuden vaikutusta toimintolaskennan ja muiden toimintomenetelmien käyttöön. Lisäksi tutkitaan, onko toimintomenetelmien laajamittaisella käytöllä yhteys taloudellisen menestyksen tai kannattavuuden muutokseen.

Tutkielma toteutettiin Internet-kyselyn avulla. Kyselyt suunnattiin keskisuurten ja suurten suomalaisten teollisuusyritysten taloudesta vastaaville henkilöille. Vastauksia saatiin 66 kappaletta ja vastausprosentiksi muodostui 18,5. Tutkimuksessa muodostettiin rakenteellinen PLS-malli (partial least squares), jonka avulla analysoitiin tuloksia. SmartPLS-ohjelman avulla saatiin normaaliajoista polkukertoimet ja bootstrapping-menetelmää käytettiin apuna tilastollisten merkitsevyyksien testaamisessa. Lisäksi SPSS-ohjelmaa käytettiin faktorianalyysiin ja Pearsonin korrelaatiokerrointen laskemiseen.

Tuloksista kävi ilmi, että toimintomenetelmät ovat edelleen melko laajasti käytössä suomalaisissa teollisuusyrityksissä ja toimintolaskentaa käytti yli 40 prosenttia vastaajista. Tarkasteltavista kontingenssitekijöistä ainoastaan strategialla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys toimintomenetelmien käyttöön ja edelläkävijäyritykset käyttivät niitä huomattavasti puolustajia sekä analysoijia enemmän. Yrityskoko ja ympäristön epävarmuus eivät vaikuttaneet tilastollisesti merkitsevästi eri menetelmien käytön laajuuteen. Toimintomenetelmien käytön ja parantuneen taloudellisen menestymisen välille ei myöskään löydetty yhteyttä.