Auktoriteetteja, lakeja ja moraalista arvopohjaa. Maakuntauudistuksen legitimiteetin rakentuminen

Tietueen suppeat tiedot
dc.contributor.authorKatajakoski, Sara
dc.contributor.facultyfi=Markkinoinnin ja viestinnän yksikkö|en=School of Marketing and Communication|
dc.contributor.organizationVaasan yliopisto
dc.date.accessioned2018-05-11
dc.date.accessioned2019-09-25T17:35:52Z
dc.date.accessioned2025-06-25T15:14:37Z
dc.date.available2018-06-06
dc.date.available2019-09-25T17:35:52Z
dc.date.issued2018
dc.description.abstractVuonna 2020 voimaan astuvaa maakunta- ja sote-uudistusta kutsutaan Suomen hallintohistorian suurimmaksi reformiksi. Uudistuksessa Suomeen luodaan 18 uutta maakuntaa, ja samassa yhteydessä uudistetaan myös sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakuntauudistuksen kaltaisten reformien legitimiteettiä on tutkittu vain vähän, vaikka legitimiteetillä on merkittävä rooli muutoksen onnistumisessa, etenkin julkishallinnon alalla. Muun muassa demokratian kannalta on tärkeää, että hallintorakenteet koetaan legitiimeinä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten maakuntauudistuksen legitimiteetti rakentuu Alueuudistus.fi-sivustolla julkaistuissa tiedotteissa ja uutisissa. Menetelmänä tutkimuksessa käytettiin legitimaatioanalyysiä, joka pohjautui van Leeuwenin legitimaation kategorioihin: auktorisointiin, moraaliseen evaluointiin ja abstraktioon, tarinallistamiseen sekä rationalisointiin. Alueuudistus.fi-sivusto on alustana osaltaan institutionalisoitunut koko uudistuksen ääneksi. Tiedotteet ja uutiset tulevat uudistusta toimeenpanevilta tahoilta, mutta taustalla on vahva poliittinen konteksti, joka on otettava huomioon legitimiteetin rakentumista tarkasteltaessa. Kun poliittisessa puheessa uudistusta legitimoidaan tyypillisesti hyvin eksplisiittisesti, ei virkamiesviestinnässä voida näin enää tehdä. Toisaalta virkamies-viestinnässäkin puhutaan usein esimerkiksi ministerin äänellä, jolloin poliittisuus korostuu. Maakuntauudistuksen legitimiteetti rakentui aineiston uutisissa ja tiedotteissa pääasiallisesti auktorisoinnin sekä moraalisen evaluoinnin ja abstraktion kautta. Näitä kahta kategoriaa käytettiin myös usein yhdessä, toisiaan vahvistavina legitimoinnin keinoina. Rationalisointia esiintyi legitimaation kategorioista seuraavaksi eniten, ja tarinallistamista kaikkein vähiten. Reformin legitimiteetin pohja perustui aineistossa useimmiten auktoriteetteihin, lakeihin ja säännöksiin, jotka taas kumpuavat moraalisesta arvopohjasta ja edustavat demokraattista järjestelmää.
dc.description.notificationfi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format|
dc.format.bitstreamtrue
dc.format.extent84
dc.identifier.olddbid9912
dc.identifier.oldhandle10024/9284
dc.identifier.urihttps://osuva.uwasa.fi/handle/11111/5962
dc.language.isofin
dc.rightsCC BY-NC-ND 4.0
dc.source.identifierhttps://osuva.uwasa.fi/handle/10024/9284
dc.subjectMaakuntauudistus
dc.subjectlegitimiteetti
dc.subjectjulkishallinnon viestintä
dc.subjectaluehallinnon uudistukset
dc.subjectlegitimaatioanalyysi
dc.subjectdiskurssit
dc.subject.degreeprogrammefi=Viestinnän monialainen maisteriohjelma|en=Multidisciplinary Master's Programme in Communication|
dc.subject.specializationfi=Organisaatioiden viestintä|en=Communication in organizations|
dc.titleAuktoriteetteja, lakeja ja moraalista arvopohjaa. Maakuntauudistuksen legitimiteetin rakentuminen
dc.type.ontasotfi=Pro gradu - tutkielma |en=Master's thesis|sv=Pro gradu -avhandling|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Name:
osuva_8144.pdf
Size:
1.55 MB
Format:
Adobe Portable Document Format
Lataa

Kokoelmat

Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt