Arvostava vuorovaikutus ja palauteviestintä : Tapaustutkimus sisäisen viestinnän sekä oppimisen ja osaamisen kehittämisen tueksi valtiovarainministeriössä

Abstract

Arvostavan vuorovaikutuksen ja palauteviestinnän merkitys sisäisen viestinnän osa-alueina kasvaa jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä, sillä ne vaikuttavat työntekijöiden oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen. Tutkimuksessa on selvitetty valtiovarainministeriön virkamiesten näkemyksiä ja asenteita organisaation sisäisestä viestinnästä erityisesti arvostavan vuorovaikutuksen sekä palautteen antamisen, pyytämisen ja vastaanottamisen näkökulmista. Löydöksien perusteella on pyritty tuottamaan uutta tietoa kohdeorganisaation toiminnan kehittämisen tueksi.

Tutkimus on toteutettu vuonna 2024 kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jossa on haastateltu yhdeksää valtiovarainministeriön virkamiestä. Haastatteluaineiston lisäksi on tarkasteltu ministeriön viestintämateriaaleja, kuten strategia- ja ohjeasiakirjoja. Analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.

Tutkimuslöydökset osoittavat, että asiantuntijatyössä yleistyneeseen etä- ja läsnätyötä yhdistelevään hybridityöhön on sopeuduttu myös valtiovarainministeriössä hyvin, ja sisäistä viestintää pidetään yleisesti toimivana. Haasteina ovat kuitenkin työn näkyväksi tekeminen ja tiedonkulun oikea-aikaisuus. Selkeä, avoin viestintä ja sähköisten työkalujen tehokas käyttö voivat tukea yhteisöllisyyttä ja arvostusta sekä oppimista ja työn sujuvuutta hybridityön kontekstissa.

Valtiovarainministeriön palautekulttuuri painottaa arvostavaa ja avointa vuorovaikutusta, mikä lisää motivaatiota ja luo positiivista työilmapiiriä. Toimiva palauteviestintä perustuu oikea-aikaisuuteen, selkeyteen, vastavuoroisuuteen ja jatkuvuuteen. Palautetta tulee antaa tilannekohtaisuus huomioiden; myönteistä palautetta voidaan jakaa julkisesti, mutta korjaavaa palautetta yksityisesti ja luottamuksellisesti. Hybridityö ja kiire vaikuttavat palauteviestintään, ja syvälliset palautekeskustelut vaativat kasvokkaisia kohtaamisia. Johto ja esihenkilöt ovat avainasemassa palautekulttuurin kehittämisessä edistämällä avoimuutta sekä luomalla tilaisuuksia ja kanavia palauteviestinnälle. Oppimista ja osaamisen kehittämistä tukevan palautekulttuurin kehittämiseksi on tarpeen lisätä symmetristä palauteviestintää sekä panostaa erityisesti aktiivisempiin palautteen pyytämisen käytäntöihin.