Toimintolaskennan käyttöönoton onnistumiseen vaikuttavat tekijät

Abstract

Perinteiset kustannuslaskentajärjestelmät ovat menettäneet tarkkuuttaan tuotantoprosessien monimutkaistumisen myötä, koska kustannukset eivät enää muodostu pääsääntöisesti vain välittömistä työ- ja materiaalikustannuksista. Tämä on luonut tarpeen tarkemmalle kustannuslaskentamenetelmälle, jota kutsutaan toimintolaskennaksi. Toimintolaskennan käyttöön siirtyessä ensin määritetään organisaation kaikkien toimintojen kustannukset ja sen jälkeen kohdistetaan kustannukset tuotoksille niiden valmiiksi saamiseksi käytettyjen toimintojen perusteella. Toimintolaskennan käyttö ei kuitenkaan ole niin yleistä kuin sen tuomat hyödyt antaisivat olettaa, koska organisaatiot kokevat sen käyttöönoton ongelmalliseksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät edesauttavat käyttöönottoprosessin onnistumista.

Toimintolaskennan käyttöönottoprosessin avuksi on kehitetty myös erilaisia malleja kuvaamaan yksittäisiä prosessin onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Toimintolaskennan käyttöönottoon liittyvät tutkimukset ovatkin osoittaneet, että malleista johdetuilla organisatorisilla, käytöksellisillä ja teknisillä tekijöillä on vaikutusta käyttöönoton onnis-tumiseen. Näiden muuttujien vaikutusaste voi myös vaihdella käyttöönottoprosessin eri vaiheiden välillä. Tässä tutkimuksessa näiden tekijöiden vaikutusta toimintolaskennan käyttöönoton onnistumiseen testataan suomalaisilta organisaatioilta kerätyllä aineistolla. Tutkimusaineisto on kerätty sähköisellä kyselylomakkeella ja vastaukset käsitellään sekä kuvailevalla tilastollisella analyysillä että regressioanalyysillä.

Tutkimustulosten perusteella voidaan havaita, että ainakin organisaation johdon tuella, riittävällä henkilöstön koulutuksella sekä toimintolaskennan käyttöönotosta saatavilla hyödyillä on merkittävä positiivinen vaikutus toimintolaskennan käyttöönoton onnistumiseen. Tulokset ovat hyvin pitkälti linjassa aikaisempien tutkimusten tulosten sekä teoreettisten mallien kanssa. Voidaan siis todeta, että myös suomalaisten, nykyaikaisten organisaatioiden kohdalla samat onnistumistekijät nousevat esiin kuin eri aineistoilla tehdyissä aikaisemmissa tutkimuksissakin.