Kokonaistaloudellisuus julkisissa hankinnoissa

Abstract

Julkiset hankinnat ovat tärkeä osa Suomen valtion ja kuntien taloudellista toimintaa. Hankintoja tehdään yhteiskunnan varoilla, joten niiden asianmukainen ja tehokas käyttö on odotettavaa. Hankintalaissa sekä suosituksissa annetaan ohjeita ja määräyksiä siitä, miten hankintoja tulisi tehdä ja miten hankinnoissa tulisi menetellä. Kuitenkin markkinaoikeudessa on jatkuvasti käsiteltävänä suuri määrä oikeustapauksia, jotka johtuvat virheellisistä hankintamenettelyistä. Oikeustapausten taustalla on usein hankintalain huono tuntemus ja hankintaprosessin puutteellinen osaaminen. Tämän työn tarkoitus on selvittää mitä kokonaistaloudellisella edullisuudella käytännössä tarkoitetaan. Miten kokonaistaloudellista edullisuutta voi käyttää vertailuperusteena ja miten kokonaistaloudellisuus ja siihen liittyvät vertailuperusteet oikeuskäytännössä on tulkittu. Tutkielmassa selvitetään mitkä ovat olennaisia tekijöitä, mitä hankinnoista vastaavien tulee huomioida käyttäessään kokonaistaloudellista edullisuutta valintaperusteena, sekä miten tarjousten vertailu voidaan tehdä oikeudellisesti oikein.

Tutkimus on oikeusdogmaattinen ja keskittyy kirjallisuuden, virallislähteiden ja oikeustapausten tutkintaan. Lopputuloksena esitellään erilaisia tulkintoja ja linjauksia, joiden avulla voidaan tehdä lainmukaisia kokonaistaloudellisia hankintoja. Hankinnoissa oleellista on hankintalain tuntemus ja sen sisällön ymmärtäminen, hankintalain periaatteiden sisäistäminen, hankinnan huolellinen suunnittelu ja toteutus.

Kokonaistaloudellisten vertailuperusteiden tulee tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Vertailuperusteiden tulee olla syrjimättömiä ja liittyä oleellisesti hankinnan kohteeseen. Kokonaistaloudellisella vertailuperusteella tulee olla taloudellinen välitön tai välillinen vaikutus hankinnan kohteeseen. Hankintaa suunnitellessa tulisi ottaa hankinnan kohteen koko elinkaari huomioon.