Hyödykkeet osana hyvin hajautettua portfoliota

Abstract

Kautta historian hyödykkeitä on pidetty hyvin riskisinä sijoituskohteina ja niiden hintoja on pidetty arvaamattoman volatiilisina. Viime vuosina kuitenkin hyödykesijoittaminen on saanut uusia ja erilaisia muotoja uusien hyödykeinstrumenttien johdosta. Tärkeänä tekijänä, osana hyödykesijoittamista, on niistä saatava portfolion riskin hajauttamishyöty. Hyödykkeiden erityispiirteinä on pidetty myös reaalisten sijoituskohteiden tuomaa inflaatiosuojaa portfolion muille sijoituskohteille, joka on sijoittajalle arvokas lisähyöty odottamattoman inflaation aikakausina.

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tutkia miten hyödykkeet sopivat osaksi tehokkaasti hajautettua portfoliota. Tässä tutkielmassa verrataan hyödykkeitä tavanomaisiin sijoituskohteisiin eli osakkeisiin ja joukkovelkakirjoihin. Tutkielman kehyksenä on modernin portfolioteorian raamit, jonka isänä on erityisesti pidetty Harry Markowitzia. Portfolioteorian mukaan sijoittajan kannattaa lisätä portfolioonsa sellaisia sijoituskohteita, jotka korreloivat negatiivisesti toistensa kanssa. Toisin sanoen, sijoituskohteiden tuotot liikkuvat tällöin eri suuntiin eri markkinatilanteissa. Portfolioteorian mukaan portfolion keskihajonta eli riski on nyt pienempi kuin yksittäisten sijoituskohteiden keskimääräinen keskihajonta ja, näin saadaan hajautettua riskiä sijoittajan portfoliossa.

Tutkielman empiirisen osion aineistona käytetään hyödykkeiden, osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hintaindeksejä, jotka edustavat hyvin oman markkinoidensa kehitystä. Tutkielmassa on käytetty aikavälinä 1.2.1989 – 31.1.2008, joka on vielä jaettu koko aikavälin lisäksi kahteen osaperiodiin. Tutkimustulokset vahvistivat tutkimushypoteesit aikaisempien tuloksien suhteen, että hyödykefutuuri-indeksi S&P GSCI korreloi vähän tai negatiivisesti muiden tavanomaisten sijoituskohteiden eli osakkeiden, S&P 500 ja joukkovelkakirjojen, valtion joukkovelkakirjaindeksi kanssa.

Vertailtaessa kolmea sijoituskohdetta, hyödykkeiden tuotto- ja riskiluvut olivat korkeimmat joka tutkitulla periodilla. Koko tutkimusperiodilla, hyödykkeiden tuottoriskisuhde oli täsmälleen verrannollinen osakkeiden suorituskykyyn ja menestykseen. Lyhyimpien osaperiodien tuotto-riskitulokset erosivat markkinoiden suhdanteiden takia toisistaan.