Perusoikeuksien rajoitustoimenpiteet tahdonvastaisessa psykiatrisessa hoidossa

Abstract

Perusoikeuksien rajoitustoimenpiteitä käytetään rajoittamaan yksilön perus- ja ihmisoikeuksia, kuten liikkumisvapautta ja henkilökohtaista vapautta. Rajoitustoimenpiteitä käytetään sosiaali- ja terveydenhuollossa, kuten tahdonvastaisessa psykiatrisessa hoidossa. Mielenterveyslain mukaiset perusoikeuksien rajoitustoimenpiteet kohdistuvat mielentilatutkimukseen tai hoitoon määrättyyn tai tarkkailuun otettuun henkilöön. Perusoikeuksien rajoitustoimenpiteitä ovat esimerkiksi mielenterveyslain 4 a luvussa mainitut liikkumisvapauden rajoittaminen ja potilaan eristäminen muista potilaista. Näissä rajoitustoimenpiteissä voidaan joutua käyttämään fyysisiä voimakeinoja, kuten potilaan kiinnipitämistä ja lepositeisiin asettamista vyöllä tai hihnoilla. Isossa-Britanniassa esimerkiksi vöiden käyttö on nähty epäeettisenä. Sosiaali- ja terveydenhuollon alalla saatetaan soveltaa rikoslain mukaisia pakkotilatekoja ja hätävarjelua silloin, jos rajoitustoimenpiteitä koskevaa sääntelyä ei ole sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä. Eduskunnan oikeusasiamies onkin todennut, että potilaan oikeuksien rajoittaminen pakkotilan ja hätävarjelun nojalla ei riitä potilaan ja henkilökunnan oikeusturvan toteutumiseksi. Lääkäri määrää rajoitustoimenpiteiden käytöstä, mutta useimmiten hoitohenkilökunta toteuttaa nämä rajoitustoimenpiteet käytännössä. Vaikka mielenterveyslain säännöksissä todetaan hoitohenkilökunnan oikeudesta voimakeinoihin, voimakeinojen koulutuksesta ei ole säädetty lailla. Rajoitustoimenpiteiden vähentäminen on nähty tavoiteltavana asiana, mutta hoitohenkilökunnan osaaminen ja riittävyys on nähty esteinä tämän tavoitteen toteutumiseksi. Myös rajoitustoimenpiteiden tilastoinnissa on ollut ongelmia, mikä vaikuttaa tietojen luotettavaan arviointiin ja vertailuun. Rajoitustoimenpiteet voivat aiheuttaa traumoja ja kärsimystä potilaille ja ne lisäävät riskiä murtumiin sekä päävammoihin. Koska tahdonvastaisessa psykiatrisessa hoidossa käytettävät rajoitustoimenpiteet kohdistuvat merkittävästi potilaan perus- ja ihmisoikeuksiin, on niihin oikeuttavien säännösten, eettisten ohjeiden sekä niitä soveltavien henkilöiden toimivaltuuksien oltava tarkkoja ja selkeitä.