Verokeitaiden hyödyntäminen yritysverotuksessa

Abstract

Arvioiden mukaan yli 60 prosenttia maailmankaupasta tapahtuu monikansallisten konsernien sisällä tytäryhtiöiden kesken. Globalisaation myötä rajojen avautuminen on tarjonnut monikansallisille yrityksille mahdollisuuden järjestellä toimintaansa matalan verorasituksen maihin sekä verokeitaisiin ja hyötyä siitä verotuksellisesti näyttämällä eniten voittoa siinä maassa, missä voiton verotus on kevein. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka suomalaiset monikansalliset yritykset voivat hyödyntää verokeitaita Euroopassa alentaakseen verorasitustaan.

Yritysverotuksessa verokeitailla viitataan yleisesti maihin ja alueisiin, jotka tarjoavat hyvin edullisia veromenettelyjä etenkin ulkomaisille yrityksille ja joilla on puutteellinen läpinäkyvyys ja tietojenvaihto muiden maiden kanssa. Lisäksi ne usein sallivat tiukan pankkisalaisuuden ja vähäisen tai jopa olemattoman liiketoiminnan yhteisön laillisen statuksen säilyttämiseksi. Verokeitaan merkkejä löytyy myös sellaisista teollistuneista maista, joilla on erittäin kattava verosopimusverkosto tai jotka tarjoavat erityisiä veronhuojennuksia. OECD ja EU ovat tehneet paljon työtä verokeitaiden ja haitallisten verokäytäntöjen poistamiseksi, jota käsitellään tutkielmassa veroparatiisitalouden tämänhetkisen ongelmakentän hahmottamiseksi.

Kansainvälisen verosuunnittelun tavoitteena on maksimoida konsernin globaali voitto hyödyntäen monikansallisen yrityksen rakenteen joustavuutta. Siirtohinnoittelun strategisella käytöllä on saavutettavissa huomattavia veroetuja, sillä joitain liiketoimia, kuten aineettomia oikeuksia, on erittäin vaikea hinnoitella tai niille ei ole määriteltävissä lainkaan markkinaehtoista hintaa. Immateriaalioikeudet omistavan väliyhteisön tai konsernin sisäisen palveluyhtiön sijoittamisella verokeitaaseen saadaan pienennettyä kokonaisverorasitusta konsernitasolla, kun rojalti- ja palvelumaksut muista tytäryrityksistä virtaavat matalan verotuksen valtioon. Tytäryhtiöiden rahoituksessa monikansallisen konsernin rakennetta pyritään hyödyntämään niin, että korkotulot saadaan verotettua matalan verotuksen valtiossa, korkomenot vähennettyä korkean verotuksen valtiossa ja voitot kotiutettua EU:n emo-tytäryhtiödirektiivin tai verosopimusten mukaisilla verovapailla suorasijoitusosingoilla.

Merkittävimmät rajoitteet verokeitaiden hyödyntämiselle asettavat mahdollisen kiinteän toimipaikan muodostuminen Suomeen, Suomen väliyhteisölaki ja säännökset siirtohinnoitteluoikaisusta. Lisäksi verosopimuksilla ja toimittaessa EU:n alueella myös EU-oikeudella on vaikutuksensa verokeitaista hyötymiseen.