ESG-suorituskyvyn yhteys yrityksen taloudelliseen vakauteen

Abstract

Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tarkastella ESG-suorituskyvyn yhteyttä yrityksen taloudelliseen vakauteen. Taloudellista vakautta tarkastellaan tässä tutkielmassa luottoriskin ja taloudellisen ahdingon näkökulmasta. Tutkimukseen sisältyy metodologinen näkökulma, jossa arvioidaan kahden mallin, Altmanin Z-pistemallin ja Ohlsonin O-pistemallin, avulla yrityksen luottoriskiä ja taloudellisen ahdingon riskiä. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia mallien luotettavuutta, kun arvioidaan ESG-suorituskyvyn ja taloudellisen vakauden välistä yhteyttä pohjoismaisten pörssiyhtiöiden keskuudessa. Tutkimus on toteutettu kirjallisuuskatsauksena hyödyntäen tieteellisiä tutkimuksia ja kirjallisuutta. Teoreettisena viitekehyksenä toimii sidosryhmäteoria, agenttiteoria ja legitimiteettiteoria, joiden avulla arvioidaan yrityksen taloudellisen vakauden yhteyttä ESG-suorituskykyyn. Tulokset osoittavat, että ESG-suorituskyvyn vaikutukset vaihtelevat aikahorisontista ja maantieteellisestä alueesta riippuen. Pohjoismaisten yhtiöiden keskuudessa ESG-toimien lisähyöty jää pieneksi, kun hyötyä tarkastellaan lyhyellä aikavälillä. Pohjoismaiset yritykset ovat saattaneet jo sisäistää kestävän kehityksen käytännön osaksi toiminnan tehokkuutta, jolloin ESG-tekijät eivät välttämättä tuo enää lisähyötyä yritykselle tai osakkeenomistajille (Rostamicheri ja muut, 2026). Toisaalta ESG-toimien vaikutukset kehittyvät hitaasti, jonka vuoksi niiden omaksuminen ei johda välittömään taloudelliseen hyötyyn. ESG-toimista saatu hyöty vaatii pidemmän aikavälin tarkastelun. Tutkimukset osoittavat, että ESG-toimiin sitoutuminen lisää sidosryhmien luottamusta ja yleisön hyväksyntää, joilla on positiivinen vaikutus yrityksen taloudelliseen vakauteen pitkällä aikavälillä. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että paremmalla ESG-suorituskyvyllä voidaan pienentää luottoriskiä sekä taloudellisen ahdingon riskiä.