Työnantajan valvontaoikeus ja -velvollisuus – Toteutuuko työntekijän yksityisyyden suoja ja oikeusturva työsuhteessa?

Abstract

Kuten työn otsikostakin ilmenee, tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa, miten työnantajan valvontaoikeus ja -velvollisuus vaikuttavat työntekijän yksityisyyden suojaan ja oikeusturvaan työsuhteessa.

Tutkielmani toisessa luvussa pyrin oikeusfilosofiseen tyyliin muodostamaan ja erottelemaan käyttämäni termit toisistaan. Harkitsematon ja huolimaton terminologian käyttö johtaisi auttamattomasti sekavaan lopputulokseen.

Työelämässä valvontajärjestelmillä pystytään tunkeutumaan henkilön yksityisyyteen, koska tunnistaminen on vaivatonta. Työsuhteeseen vaikuttavat yleiset oikeudet ja velvollisuudet ovat korostuneet uuden lainsäädännön myötä ja yksityisyys, yksilöllisyys, yhdenvertaisuus ovat kokeneet arvonnousun, kun on säädetty uusia lakeja yksityisyyden suojasta työelämässä ja yhdenvertaisuudesta. Kyseiset lait ovat monisisältöisiä ja hankalia ottaa huomioon työpaikoilla, ja yksittäistapauksissa ne saattavat olla toisilleen vastakkaisia. Ristikkäisten arvojen myötä erityisesti toiminnan vaikutusten arvioinnin tarve on korostunut, joten tutkimuksessani tarkastelen työelämän yksityisyyden suojan ja tietosuojan merkitystä sekä työnantajan suorittaman teknisen valvonnan rajoja, koska konfliktit voivat esimerkiksi syntyä valvonnan tai yksityisyyden suojan, tietosuojan loukkauksen tai niissä esiin tulleiden seikkojen vuoksi.

Työhyvinvointi on aina subjektiivinen tunne, jonka muodostumisessa esimiehet ovat tärkeässä asemassa kohtelemalla työntekijöitä oikeudenmukaisesti ja arvostavasti. Tutkielmassani pyrin oikeussosiologisin keinoin esittämään vaihtoehtoisten konfliktinratkaisukeinojen tarpeellisuuden, sillä sovittelutoiminnan avulla voidaan parantaa työympäristöä ja valmentaa ihmisiä hankalissa vuorovaikutustilanteissa. Sovittelutaidon elementit voivat olla tulevaisuuden avain menestyksekkääseen henkilöstö- ja tiimijohtamiseen ja työelämän kehittämiseen. Yhteiskuntavastuu konkretisoituu pienissä asioissa, ja esimerkiksi työsovittelun laajempi käyttöönotto työriidoissa edesauttaisi työnantajan eettistä arvopohjaa ja rakentaisi tämän imagoa edelläkävijänä ja ennakkoluulottomana työnantajana.