Työhyvinvointiin panostamisen tavoitteet ja todellisuus : Esimiesten käsityksiä työhyvinvointikysymyksistä valtion virastoissa

Abstract

Työelämä on alati muuttuvaa. Erilaiset työskentely mallit, teknologian painottuminen työssä, etätyöskentely, ja muut työelämän muutokset tuovat jatkuvasti haasteita työhyvinvoinnin yllä-pitämiseen. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että henkilöstön työhyvinvointiin panostaminen on kannattavaa. Työssään hyvin voiva henkilöstö on motivoituneempia ja sitoutuneempia työ-hönsä, jonka myötä he ovat myös tuottavampia. Hyvinvoiva työntekijä on voimavara, ja hyvin-voiva henkilöstö tarkoittaa tuottoisampaa organisaatiota.

Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on työhyvinvointi, josta pyrittiin hyödyntämään uu-sinta kirjallisuutta ja tieteellisiä artikkeleita. Tutkimuksessa avataan työhyvinvoinnin käsitettä, kuten mistä se muodostuu ja miten se ilmenee, sekä käydään läpi kolme työhyvinvoinnin tun-nettua teoriaa. Työhyvinvointia tarkastellaan tutkimuksen empiirisessä osassa valtion virastojen esimiesten näkökulmasta: siitä miten he määrittelivät työhyvinvoinnin, miten se heidän mieles-tään ilmenee heidän organisaatiossaan, ja miksi siihen heidän mielestään tulisi panostaa. Tutki-muksen empiirinen osa toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineistonke-ruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, johon valikoitui yhteensä 11 esimiestä seitse-mästä eri valtion virastosta. Haastattelut toteutettiin touko – kesäkuun aikana 2020.

Tutkimustulokset osoittavat, että työhyvinvointi tunnistetaan suhteellisen hyvin valtion viras-toissa. Tutkimuksen mukaan jokainen kokee työhyvinvoinnin eri tavalla, ja painottaa sen määri-telmässä eri osa-alueita. Tämä on yhtenäistä tutkimuksen kirjallisuuden kanssa. Työhyvinvoin-tiin panostamisessa on puolestaan melko suuria eroja eri virastojen välillä: työhyvinvoinnin eri osa-alueet koetaan puutteellisena eri virastoissa. Työhyvinvointiin pyritään siis panostamaan, mutta tutkimuksen tuloksien mukaan työhyvinvointiin panostaminen ei ole täysin sillä tasolla, kun sen toivotaan olevan. Tutkimustuloksien mukaan valtion virastojen esimiehet tuovat esiin kaksi vallitsevaa syytä, miksi työhyvinvointiin panostaminen on tärkeää. Syitä ovat yksilön ja or-ganisaation työhyvinvointi. Yksilön työhyvinvointiin halutaan panostaa yksilön itsensä takia sekä siksi, että he tuottaisivat hyvää tulosta. Valtion virastojen kannalta työhyvinvointi nähdään tär-keänä yhteiskunnallisesti tärkeän työn sekä tehokkuuden vuoksi. Organisaation hyvän tuloksen ja työntekijöiden työhyvinvoinnin välillä nähdään tutkimuksen tuloksien mukaan yhteys. Tämä yhteys on vahvasti esillä myös kirjallisuudessa.