Veränderungen in der Beschreibung der drei zentralen Merkmale des Phrasems von 1973 bis 2015. Dargestellt an Idiomatik des Deutschen und Phraseologie. Eine Einführung am Beispiel des Deutschen von Harald Burger

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on selvittää, miten fraseologiaan kuuluvat eri aiheet, niiden merkitys ja selitykset ovat muuttuneet vuosien saatossa. Koska fraseologia aihealueena on laaja, keskitytään tässä tutkielmassa fraseemin kolmeen keskeiseen tunnusmerkkiin: idiomaattisuus (Idiomatizität), kiinteys/pysyvyys (Festigkeit) ja monisanaisuus/-leksikaalisuus (Polylexikalität). Näiden tunnusmerkkien selityksiä fraseologiassa tutkitaan kolmen Harald Burgerin teoksen avulla: Idiomatik des Deutschen (1973) sekä Phraseologie. Eine Einführung am Beispiel des Deutschen (painos vuodelta 1998 sekä vuodelta 2015). Tavoitteena on ennen kaikkea selvittää, miten tunnusmerkit on selitetty Burgerin teoksissa ja onko teosten/selitysten välillä löydettävissä erovaisuuksia, koska teokset on julkaistu eri vuosikymmenien aikana. Tutkimuksessa käytetään vertailevaa ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää.

Tutkimuksen teoriaosuudessa selitetään ensin fraseologiaan liittyvää historiallista taustaa, fraseemi terminä sekä sitä, millaisia termejä on käytetty ja käytetään puhuttaessa fraseemista. Lisäksi teoriaosuudessa selitetään fraseemin luokittelua, sitä millaisia eri fraseemityyppejä on olemassa kahden kielitieteilijän, Erika Thomas ja Harald Burger, tutkimuksiin pohjautuen. Kokonaisuudessaan teoria pohjautuu keskeisiin fraseologian teoksiin

Selkeämmät eroavaisuudet ja muutokset olivat havaittavissa terminologian käytössä, ennen kaikkea vuoden 1973 ja vuoden 1998 teosten välillä. Eroavaisuus vuoden 1998 ja vuoden 2015 teosten välillä ei ollut huomattava. Kuitenkin jonkin verran muutoksia oli havaittavissa myös näiden uusimpien teosten välillä. Burger painottaa jokaisessa yllä mainitussa teoksessaan tiettyyn fraseologian osa-alueeseen, mikä osaltaan vaikuttaa myös teoksen ja sen sisältämän tekstin rakenteeseen. Kieli ja kielitiede muuttuvat ajan kuluessa, jolloin myös kielitieteellisiä teoksia tulee ajanmukaistaa. Tämä seikka tuli esille myös tässä tutkimuksessa ja siinä käytetyissä tutkimuskohteena olleissa teoksissa.