Rahanpesun torjunta Suomessa

Abstract

Rahanpesu on globaali ongelma, jolla on merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia vaikutuksia. YK:n arvion mukaan rahaa pestään vuosittain noin 2–5 % maailman bruttokansantuotteesta. Suomessa valtio menettää merkittävän määrän verotuloja vuosittain rahanpesun vuoksi. Rahanpesun salaisen ja muuttuvan luonteen vuoksi tulevaisuudessa tarvitaan tehokkaampia keinoja torjua rahanpesua. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella Suomen rahanpesun torjunnan tasoa suorittamalla vertaisarviointi Pohjoismaiden rahanpesun torjunnan tasoon, tarkastelemalla lainsäädännön vaikutuksia ja rahanpesun torjunnan kustannushyötyjä. Vertaisarvioinnissa havaittiin, ettei Suomen rahanpesun torjunnan taso ja kyky ollut jäljessä vertailtuja Pohjoismaita. Basel instituution rahanpesuindeksin riskipisteytys Suomesta on ollut vuosien ajan hyvällä tasolla. Suomeen kohdistuva rahanpesuriski on ollut matala ja Suomella on ollut hyvä kyky tunnistaa rahanpesun riskiä sekä torjua sitä. Tiukentuneen lainsäädännön ja rahanpesurikos määrien välillä ei todettu olevan käänteistä suhdetta. Aineiston perusteella voitiin olettaa, että vertailtavien vuosien aikana oli pystytty paremmin tunnistamaan rahanpesurikoksia. Kustannus-hyötyanalyysissa todettiin, että rahanpesun torjunnan arvioidut kustannukset olivat suuremmat kuin torjunnasta saatavat hyödyt, joka ilmenee myös aikaisemmista tutkimuksista. Tulee kuitenkin huomioida, että aineiston niukkuuden takia tehtyjä johtopäätöksiä ei voida pitää lopullisina. Törkeän rahanpesun torjuntaa tulisi tehostaa ja siitä saatavien takaisinhyötyjen määrää kasvatettua. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää tutkimuksia rahanpesun vastaisen lainsäädännön vaikutusten tehokkuudesta, sillä tehoton sääntely ei ole kannattavaa vaikkakin sen tarkoitus olisi hyvä. Lisäksi tulisi tutkia tarkemmin rahanpesun torjunnan hyöty-kustannussuhdetta, jossa pääpainona olisi rahanpesurikoksista saatava takaisinhyöty.