Henkilöstön johtamisvalmiudet kunnallisessa liikelaitoksessa

Abstract

Yhteiskunnallista keskustelua on sävyttänyt terveydenhuoltopalvelujen yksityistäminen, mikä on näkynyt kunnallisten liikelaitosten perustamisena yliopistosairaaloiden ja keskussairaaloiden laboratorioiden ja kuvantamisen palveluihin. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään (HUS) perustettiin vuoden 2004 alusta kunnallinen liikelaitos, HUSLAB, mikä tuottaa laboratoriopalveluja lähinnä Helsingin sairaaloille ja terveysasemille, sekä Jorvin ja Peijaksen sairaaloille ja Vantaan terveysasemille. Uusi organisaatiomuoto asettaa kunnallisen liikelaitoksen johtamiselle uudenlaisia vaatimuksia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia HUSLABin henkilöstön kunnallisen liikelaitoksen johtamisessa tarvitta-via johtamisvalmiuksia. Tutkimuksella haettiin vastausta seuraaviin tutkimusongelmiin: 1) Mitä ovat johtamisvalmiudet ja miten ne voidaan määritellä? 2) Miten johtamisvalmiudet ilmenevät tutkimuksen kohteena olevassa HUSLABin henkilöstössä?

Tutkimuksen teoria kuvaa, mitä johtamisvalmiudet ovat ja mistä johtamisvalmiuksien alakäsitteistä ne muodostuvat. Yuklin, Gordonin ja Taberin (2002: 15–32) ja Pearcen, Simsin, Wallsin, Coxin, Ballin, Schnellin, Smithin ja Trevinon (2003: 273–307) johtamisen hierarkkisen taksonomian ja johtamisen teo-reettisen typologian konfirmatorisen faktorianalyysin multippelikorrelaatioiden neliöarvoista kehitettiin mittari, jolla direktiivisiä, empowerment-, transaktionaalisia ja transformationaalisia johtamisvalmiuksia alakäsitteineen tutkittiin HUSLABin henkilöstöstä www-kyselytutkimuksella kerätystä aineistosta. Www-kyselytutkimuksen kohderyhmänä olivat ryväs- ja satunnaistetulla otannalla valittu HUSLABin henkilöstö (n=258) ja vastausprosentti oli 58 % (n=150). Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin kvantitatiivisia menetelmiä, kuten suoria jakaumia, ristiintaulukointia, Khiin neliö-riippumattomuustestiä, Mann-Whitneyn U-testiä ja Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa.

Tuloksista ilmenee, että esimiehen ideaalityyppi ja johtamisen tehokkuus syntyvät direktiivistä, empowerment-, transaktionaalista ja transformationaalista johtamisvalmiuksista kunnallisessa liikelaitoksessa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, ettei aineistosta löytynyt yhtään johtamisvalmiuksiltaan täydellistä ideaa-lityyppiä. HUSLABin henkilöstön direktiiviset johtamisvalmiudet osoittautuivat kaikkein heikoimmiksi, mistä voi seurata ongelmia organisaation perustoimintojen johtamisessa. Lääkärihenkilöstön esimiehet osoittautuivat tilastollisesti merkittävästi nuhtelevammaksi kuin hoitohenkilöstön esimiehet, mutta heillä oli selkeästi paremmat transaktionaaliset johtamisvalmiudet ja tiimityön tukemisen valmiudet. Esimiehet osallistuivat aktiivisimmin HUSLABin järjestämiin koulutuksiin ja koulutusohjelmat vaikuttivat parantavasti johtamisvalmiuksiin. HUS-johtamiskoulutuksen suorittaneilla oli tilastollisesti merkittävästi paremmat henkilöstöstrategian rakentamisen taidot sekä visionäärisyyden johtamisvalmiudet ja syväjohtamisen koulutusohjelmaan osallistuneilla oli tilastollisesti merkittävästi paremmat transformationaaliset johtamisvalmiudet, millä on HUSLABin johtamista selkeästi parantavaa vaikutusta. Tämän tutkimuksen mukaan, tosin pienen aineiston perusteella voidaan päätellä, että muun soveltuvan kuin terveystieteiden tai lääketieteen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilta löytyi eniten ideaalityyppisiä johtamisvalmiuksia ja täten he osoittautuivat parhaimmiksi ja tehokkaammiksi johtajiksi kunnallisessa liikelaitoksessa.