VERKKO-OPETUKSEN KÄYTTÖKELPOISUUS JA ULKOINEN TEHOKKUUS - CASE KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU

Abstract

Suomessa on viime vuosina panostettu voimakkaasti tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin kehityshankkeisiin ja investointeihin. Nopeasti kehittyvä teknologia edellyttää panostuksia laitteisto- ja ohjelmistoalustoihin jatkossakin, mutta tulevaisuudessa näiden alustojen pohjalle rakentuvien sisältöjen ja palveluiden merkitys kasvaa entistä tärkeämmäksi. Eräs mielenkiintoisimmista ja myös paljon keskustelua herättäneistä sovelluskohteista on ja tulee olemaan tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen oppimisprosesseissa ja verkko-opetustuotteissa.

Perinteisesti opetus ja oppimateriaalin tuottaminen ovat pohjautuneet opetusprosessiin ja opetuksen suunnitteluun, kun taas verkko-opetuksen ajatellaan pohjautuvan enemmän oppijan oppimisprosessin suunnitteluun. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää verkko-opetuksen käyttökelpoisuutta ja ulkoista tehokkuutta Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikössä liiketalouden ja tietojenkäsittelyn opiskelijoiden näkökulmasta tarkasteltuna. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella opetusprosessin sijaan oppimisprosessia. Työssä yhdistetään perinteisiin verkko-opetusteorioihin liiketaloustieteen teorioita verkkokypsyydestä ja uusien innovaatioiden omaksumisesta. ja kartoitetaan mitkä tekijät ovat tärkeitä opiskelijan näkökulmasta tarkasteltuna.

Tutkimuksen perusoletuksena oli, että opiskelijoiden kypsyydellä käyttää olemassa olevia verkko-opetustuotteita olisi merkittävä vaikutus heidän innokkuuteensa opiskella verkossa ja heidän arvioonsa verkko-opetustuotteiden käytettävyydestä, vaikuttavuudesta, ohjauksen ja dialogin toimivuudesta, parhaista ohjauksen työkaluista ja siitä kuinka hyvin verkko-opetustuotteet vastaavat heidän tarpeitaan. Näin ei kuitenkaan näyttänyt olevan. Tuloksen yleistettävyyttä heikentää kuitenkin otoksen pieni koko. Yllätys sen sijaan ei ollut, että parhaana ohjauksen työkaluna pidettiin tuttua ja turvallista sähköpostia ja verkko-opetusta pidettiin tarpeellisena. Kehittämistarpeita verkko-opetustuotteissa nähtiin runsaasti ja kritiikki nykyisiä toimintatapoja kohtaan oli railakasta mutta rakentavaa.