Rehtorin rooli tunnejohtajana: Rehtorien ja opettajien käsityksiä ja kokemuksia tunnejohtamisesta työelämässä

Abstract

Tämän kvalitatiivisen pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, millainen rooli tunnejohtamisella on rehtorien ja opettajien käsitysten ja kokemusten mukaan peruskouluissa. Tutkielma on tutkimusmenetelmältään laadullinen monitapaustutkimus. Tutkielman otanta on neljä koulua, joista on haastateltu neljää rehtoria ja yhteensä kolmetoista opettajaa. Tutkimusongelmaa on pyritty lähestymään kolmen tutkimuskysymyksen kautta, jotta saadaan monipuolisia käsityksiä ja kokemuksia tunnejohtamisesta peruskouluissa. Tutkimusaihe on ajankohtainen, sillä peruskouluissa rehtoreiden tunnejohtamista ja sen vaikutuksia opettajien hyvinvointiin on tutkittu vain vähän.

Tutkielman teoriaosion aiheena on tunneäly tunnejohtamisen perustana. Tässä osiossa kerrotaan, mitä tunneäly tarkoittaa ja esitellään tämän tutkimuksen kannalta kolme olennaista tunneälymallia, jotka ovat Mayerin ja Saloveyn, Golemanin sekä Bar-Onin tunneälymallit. Teoriaosion jälkeen kerrotaan tutkielman toteutuksesta, kohderyhmästä, valitusta haastattelutavasta sekä aineiston analyysimenetelmästä. Tutkielma etenee tulososioon, jonne on analysoitu haastateltavien vastaukset. Tulososiossa paneudutaan erityisesti siihen, millaisia tunnejohtajia rehtorit ovat sekä kuinka opettajat kokevat rehtorin tunnejohtamisen toteutuvan työyhteisössään.

Tutkimustulokset osoittavat, että rehtorit määrittävät tutkielmassamme tunnejohtamisen kolmen eri teeman mukaan. Niitä ovat aito kuunteleminen ja läsnäolo arjen johtamisessa, vaikeiden tunteiden ja konfliktien rakentava käsittely sekä positiivisen ilmapiirin luominen ja psykologinen turvallisuus. Tutkimuksesta saadut tulokset ovat huomioonotettavia rehtorien laadukkaan johtamistaitojen kehittämisessä ja luokanopettajien työhyvinvoinnin edistämisessä. Tulosten perusteella on mahdollista, että rehtorien tunnejohtaminen ja tunteiden tunnistaminen ja hyödyntäminen johtamisessa parantavat työilmapiiriä, vähentäen työuupumusta ja lisäten motivaatiota opettajien keskuudessa.

Tutkimus korostaa, että tunnejohtaminen ei ole vain teoreettinen käsite, vaan käytännönläheinen johtamistapa, joka vaikuttaa suoraan koulun arkeen ja henkilöstön jaksamiseen. Rehtorien omat määritelmät ja opettajien kokemukset yhdessä näyttävät, että tunnejohtaminen rakentuu arjen pienistä teoista ja aidoista kohtaamisista. Näin ollen tutkimus tarjoaa konkreettisia näkökulmia siihen, miten tunnejohtamista voidaan vahvistaa peruskouluissa tulevaisuudessa. Tulokset tukevat ajatusta, että hyvä tunnejohtaminen edistää psykologista turvallisuutta ja luo edellytyksiä sille, että opettajat voivat keskittyä ydintehtäviinsä eli oppilaiden oppimisen tukemiseen ilman liiallista kuormitusta.