Talouskasvu ja julkinen velka: vertailu kotimaisen ja ulkomaisen velan välillä

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani on tarkoitus selvittää julkisen velan vaikutusta talouskasvuun vali-tuissa teollisuus- ja kehitysmaissa. Tämän lisäksi tutkielmassa otetaan huomioon se, että mil-laisilta markkinoilta julkinen velka on lainattu, eli onko julkinen velka lainattu kotimaisilta ra-hoitusmarkkinoilta vai ulkomaisilta rahoitusmarkkinoilta. Tutkielman teoriaosuudessa käy-dään läpi aluksi kasvuteorioita ja teorioita velasta ja sen luonteesta. Kasvu-teoriassa käsitel-lään Solown kasvuteoria ja AK-malli. Velka-osuudessa käsitellään eroja yksityisen ja julkisen velan välillä, sekä mihin julkista velkaa voi käyttää. Tämän jälkeen tutkielmassa käydään läpi aikaisempia tutkimuksia julkisesta velasta ja sen vaikutuksesta talouskehitykseen. Vanhojen tutkimusten ja tutkielmaan kerätyn aineiston pohjalta tutkielmassani on tarkoitus myös sel-vittää, onko olemassa jotakin tiettyä kynnysarvoa julki-sen velan määrälle, jonka ylittämisen jälkeen velan määrä alkaa vaikuttamaan negatiivisesti maan talouskasvuun. Tässä osuudessa keskeisin aikaisempi tutkimus on Carmen Reinhartin ja Kenneth Rogoffin ”Growth in a Time of Debt”- tutkimus vuodelta 2010. Vanhoissa tutkimuksissa loppupäätelmänä on suurimmalle osalle se, että liian suuri julkinen velkaantuneisuus vaikuttaa negatiivisesti talouskasvuun. Kynnysarvon osalta hajontaa on tutkimuksissa enemmän. Aikaisempien tutkimusten jälkeen tutkielmassa suoritetaan paneeliregressioanalyysi kerätylle aineistolle. Analyysit suoritetaan sen mukaan, mistä julkinen velka on lainattu ja kuinka kehittynyt kansantalous on. Paneeli-regressioanalyysissa on mukana 45 valtiota ja tutkimusaikaväli ovat vuodet 1970-2015. Tut-kielmassa päädytään siihen, että kokonaisjulkisella velalla on negatiivinen vaikutus talouskas-vuun aineiston maissa, mikä on yhteneväinen lopputulos valtavirta taloustieteen tutkimusten kanssa. Kotimainen julkinen velka ei keskimäärin vaikuta aineiston maissa talouskasvuun ne-gatiivisesti. Ulkoinen julkinen velka vaikuttaa puolestaan voimakkaasti ja negatiivisesti talous-kasvuun. Tutkielman yhtenä loppupäätelmänä on se, että teollisuusmaiden ja kehitysmaiden kannattaa velkaantua kotimaisille pankeille, koska silloin velkaantumisen haittavaikutukset jäävät lieviksi. Samalla teollisuusmaat kestävät paremmin erilaista julkista velkaa kuin kehitty-vät kansantaloudet. Yhtä ainoaa lukua kynnysarvoksi ei kuitenkaan saada, vaan vanhojen tutkimusten perusteella julkisen velan ja talouskasvun välinen kynnysarvo on noin 90 pro-senttia suhteessa kansantalouden bruttokansantuotteeseen ja vastaavasti analyysissa tu-lokseksi saatiin kaksi eri lukua, riippuen käytetäänkö talouskasvun mediaa-nia vai keskiarvoa. Aineiston analyysissa ei kuitenkaan saatu erikseen kynnysarvoa kotimaiselle ja ulkomaiselle julkiselle velalle. Tutkielman tuloksiin on syytä kuitenkin suhtautua kriittisesti varsinkin kehi-tysmaiden kohdalla, koska kaikkia muuttujia ei ollut saatavilla kehitysmaiden tilastoaineistos-ta. Kuitenkin kokonais- ja teollisuusmaiden julkisenvelan vaikutuksista talouskasvuun tämä tutkielma antaa hyvän kokonaiskatsauksen.