Sananvapaus vastaan vihapuhe: vihapuheen haasteet modernille sananvapaudelle

Abstract

Sananvapaus on perinteinen perusoikeussäännös ja yksi vapaan demokratian keskeisimmistä periaatteista. Sähköisen viestinnän kentän muutokset ja yhteiskunnallisen ilmapiirin muutokset ovat kuitenkin edesauttaneet vihapuheen ja valemedian kaltaisten haitallisen ilmaisun ilmiöiden kasvua. Tutkielman tarkoituksena on tutkia sananvapautta aatteena ja oikeudellisesti säänneltynä oikeutena ja selvittää, kykeneekö sananvapaus nykyisellään vastaamaan vihapuheen haasteeseen.

Tutkielma rakentuu oikeudellisen aineiston ja analyysin varaan, mutta koska sekä sananvapaus että vihapuhe koskettavat myös muita tieteenaloja, olen käyttänyt myös oman harkintani mukaan vähemmän oikeudellista aineistoa sekä käsitteiden selvittämisessä että löydöksien argumentoinnissa. Tutkimusongelma on tiivistettävästi seuraavasti: onko vihapuheen haaste sananvapaudelle todellinen ja mikäli näin on, kuinka sananvapausaate kestää kyseisen haasteen ja onko sananvapauden sääntelylle kehitystarvetta? Tätä ongelmaa olen selvittänyt pääasiassa oikeusdogmatiikan, eli lainopin analysoinnin ja systematisoinnin avulla. Lisäksi tutkielmassa esiintyy oikeushistoriallisia sivujuonteita. Tutkimusongelma huomioiden johtopäätöksissä on löydettävissä myös oikeuspoliittisia kannanottoja.

Tutkielman löydökset tukevat käsitystä siitä, että vihapuheen uhka modernille sananvapaudelle on todellinen, näennäisesti pakottaen lainsäätäjät valitsemaan joko vaikeasti määriteltävän sananvapauden rajoittamisen tai sananvapausabsolutismin, joka sallii kaikenlaisen, myös yhteiskunnallisesti haitallisen ja muiden yksityishenkilöiden perusoikeuksia loukkaavan, ilmaisun. Tutkielman sisältö kuitenkin esittelee myös muunlaisia vaihtoehtoja, jotka useimmiten sijoittuvat näiden kahden ääripään välille. Tutkielmassa syvennytään sananvapauden aatteelliseen sisältöön, jonka avulla sananvapauden sääntelyä on helpompi systematisoida ja sananvapauden suhde vihapuheen kaltaisiin ilmiöihin muuttuu yksinkertaisemmin sisäistettävämmäksi. Runsas oikeuskäytännön, varsinkin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen, esittely tarjoaa käytännönläheistä näkökulmaa teorian tueksi.