Lapsiperheitä koskevat asenteet uutiskommentoinnissa : Keskusteluketjun argumentaatio ja suhde verkkouutiseen

Abstract

Tutkimuksen aihe on lapsiin ja heidän vanhempiinsa kohdistuvat asenteet uutiskommentoinnissa. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia diskursseja uutiskommentoijien käymässä keskustelussa argumentoinnin kautta rakentui. Erityisesti tarkastellaan sitä, millaisia argumentaatiotekniikoita keskusteluketjussa hyödynnettiin. Lisäksi selvitetään, siirtyivätkö keskustelun aloittaneen verkkouutisen journalistiset sisällöt ja affektit uutiskommenttiketjuun. Tutkimuksen aineistona on YLE uutisten 8.2.2023 julkaisema verkkoartikkeli ja sen uutiskommentit ajalta 8.-9.2.2023. Uutiskommentteja oli yhteensä 172 kappaletta.

Tutkimusmenetelminä toimivat analyyttinen diskurssianalyysi ja uusi retoriikka, erityisesti Chaïm Perelmanin argumentaatiotekniikat. Analyysin ensimmäisessä vaiheessa uutiskommentoinnista löydettiin viisi lapsiin ja heidän vanhempiinsa kohdistuviin asenteisiin liittyvää diskurssia: aikuisten rauhaa rikkovat lapset, hyvin käyttäytyvät lapset ovat ok, lapsilla oikeus näkyä ja kuulua, huonosti käyttäytyvät vanhemmat sekä vapaa tai olematon suomalainen kasvatus. Uutiskommentoinnin diskurssit sisälsivät Perelmanin argumentaatioteoriasta todellisuuden rakenteeseen perustuvia (peräkkäisyysside, rinnakkaisuusside, kaksoishierarkia, symbolinen side) ja todellisuuden rakennetta luovia tai muokkaavia (esimerkki, havainnollisuus, malli, vastamalli, analogia ja metafora) argumentaatiotekniikoita. Eniten käytettiin puhekielessäkin paljon käytettäviä peräkkäisyyssidettä, esimerkkiä ja havainnollisuutta.

Analyysin toisessa vaiheessa uutiskommenttiketjua peilattiin sen pohjana olleeseen verkkouutiseen, jolloin teoreettisesta viitekehyksestä hyödynnettiin erityisesti journalismin päiväjärjestykseen liittyvää tutkimusta. Uutiskommentoinnissa käsiteltiin pääasiassa samoja aihealueita kuin uutisartikkelissa ja artikkelin negatiivissävytteiset affektit siirtyivät keskustelun tunneilmapiiriin. Keskusteluketju kasvoi pitkäksi verrattain lyhyessä ajassa, mihin oli todennäköisesti vaikuttamassa se, että ihmisiä kiinnostavat yleensäkin eniten ongelmalähtöiset aiheet sekä se, että lapsiperheet ovat tuttu, käytännönläheinen aihe mihin on helppo tarttua. Toisaalta negatiivinen tunneilmapiiri sekä verkkokeskustelujen yleiset ominaispiirteet vaikuttivat mahdollisesti siihen, että uutiskommenteissa oli kirjoituksia, jotka keikkuivat asiallisen ja epäasiallisen verkkokeskustelun rajalla ja sai osan kommentoijista reagoimaan voimakkaasti toistensa kirjoituksiin.